Tarkastaja tutkii kaikki paikat
Tunnelma on melkeinpä harras, kun tarkastaja Katja Savolainen aloittaa työsuojelutarkastusta Helsingin keskustassa sijaitsevassa apteekissa. Työsuojelutarkastus on apteekkari Eeva-Kaisa Mäki-Moijalalle, työsuojeluvaltuutettu Minna Soidinsalolle ja tietosuoja-asioista vastaavalle esimiesproviisori Kaisa Knuutilalle ensimmäinen heidän työurallaan.
– Jännittävä ja mielenkiintoinen kokemus. Työsuojelutarkastukseen en ole aiemmin osallistunut, vaikka olen ollut pitkään työelämässä ja toiminut ennen apteekkarin uraa työsuojelupäällikkönä ja työsuojeluvaltuutettuna, kertoo Eeva-Kaisa Mäki-Moijala.
Tarkastaja Katja Savolainen kuvailee työtään mielenkiintoiseksi ja palkitsevaksi.
– Tässä pysyy työelämän hermolla, kun saa käydä erilaisilla työpaikoilla ja tutustua monenlaisiin ihmisiin. Palkitsevinta on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että työpaikat ovat terveellisiä ja turvallisia.
Savolainen on työskennellyt työsuojelutarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa neljä vuotta ja koko sen ajan kaupan alan tarkastajana. Lisäksi hän on erikoistunut työhyvinvointitarkastuksiin.
Viime vuonna Savolainen teki lähes 80 tarkastuskäyntiä. Kaikista tarkastuksista laaditaan raportti, joka toimitetaan työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle. Puhtaat paperit saa hyvin harva työpaikka.
– Viime vuonna tarkastamistani työpaikoista vain kolme oli sellaisia, joissa ei ollut mitään huomautettavaa.
Useimmiten puutteet ovat vähäisiä ja niistä annetaan toimintaohje, jonka toimeenpano tarkistetaan kirjallisen selvityksen avulla tai uudessa tarkastuksessa esimerkiksi vuoden kuluttua. Pahemmista puutteista annetaan kehotus, jolloin puute on korjattava määräajassa.
Olennaista havainnot
Katja Savolaisen kokemuksen mukaan työnantajat suhtautuvat tarkastuksiin pääosin myönteisesti. Valtaosa tarkastuksista tehdään niin, että niistä ilmoitetaan etukäteen, mutta tarkastuksia tehdään myös yllättäen. Savolaisen mukaan molempia tarvitaan.
– Yllätystarkastusten ongelmana on, että työantaja ei ehkä ole paikalla, kun tulen työpaikalle. Jos ajankohta sovitaan etukäteen, kaikki tarvittavat henkilöt ovat paikalla, mutta toki silloin on mahdollisuus järjestellä asioita niin, että tilanne työpaikalla näyttää paremmalta kuin oikeasti on.
Savolainen keskustelee tarkastuskäynneillä aina myös työntekijöiden, useimmiten työsuojeluvaltuutetun kanssa. Keskustelu ja papereiden tarkastaminen ei kuitenkaan riitä.
– Olennainen osa tarkastusta on havaintojen teko ja niiden tarkka kirjaaminen.
Apteekissa Savolainen käy ensin läpi yrityksen keskeiset tiedot, kuten yrityksen perustamisvuoden, työntekijöiden määrän, heidän työsuhteensa laadun ja sen, onko työnantaja oman liittonsa jäsen. Jos työnantaja on järjestäytymätön ja alalla on yleissitova työehtosopimus, tarkastaja valvoo, että sitä noudatetaan.
Keskustelussa käy ilmi, että apteekilla on sivutoimipiste, jossa työskentelee muutama työntekijä. Työntekijämäärä nousee näin yli kahteenkymmeneen, mikä edellyttää työsuojelutoimikunnan perustamista. Tällaista ei nyt ole, mutta se luvataan perustaa.
Työelämä on polarisoitunut
Työntekijöiden kokema psyykkinen kuormitus on kasvanut ja se näkyy tarkastuksissa. Kaupan alalla tämä tarkoittaa muun muassa yksintyöskentelyn aiheuttamaa kuormitusta ja väkivallan uhkaa.
– Työelämä on raaistunut ja polarisoitunut, ääripäät korostuvat, summaa johtaja Kaarina Myyri-Partanen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Hänellä on kokemusta työsuojelusta 1980-luvulta asti. Työelämä on muuttunut valtavasti 30 vuodessa, Myyri-Partanen sanoo.
Työnantajissa on yhä enemmän niitä, jotka ymmärtävät työsuojelun merkityksen ja sen, että työntekijän hyvinvoinnista on syytä pitää huolta, jos yritys haluaa menestyä. Monissa yrityksissä tavoitteena on päästä tilanteeseen, jossa tapaturmia ei satu lainkaan.
Kääntöpuolena myös surkeiden yritysten joukko on kasvanut.
– Ammattimainen talousrikollisuus on lisääntynyt ja kilpailutilanne on tämän takia raaistunut joillakin aloilla. Tämä johtaa todella häikäilemättömään toimintaan, jossa työsuojelumääräyksistä ei piitata.
Etelä-Suomen alueella tehtiin vuonna 2013 noin 10 000 työsuojelutarkastusta. Tarkastettavat työpaikat valitaan Myyri-Partasen mukaan toimialakohtaisten analyysien perusteella. Erityisesti pidetään silmällä aloja, joilla tiedetään olevan riskejä.
Katja Savolainen ja Kaarina Myyri-Partanen korostavat, että tarkastuskäyntien ensisijainen tavoite on saada työpaikan oma työsuojelutoiminta kuntoon. Kestävimmät tulokset saavutetaan silloin, kun työnantaja ymmärtää, että terveellinen ja turvallinen työympäristö on myös hänen etunsa.
Siivouskomeroonkin kurkataan
Katja Savolainen käy läpi huolellisesti lääkevaraston, myymälän ja henkilökunnan sosiaalitilat. Myös siivouskomeroon kurkistetaan.
Savolainen tarkastaa työpöytien ergonomian, tilojen valaistuksen ja sen, että kulkuväylät ovat vapaat. Apteekkari Eeva-Kaisa Mäki-Moijala kertoo, että lääkelaatikoiden nostamisessa työntekijöillä on käytössään apuväline.
Myymälän puolella Savolainen kiinnittää huomiota lämpötilaan ja siihen, että lattia ei ole liukas. Kassa on jatkuvasti aukeavien ovien läheisyydessä ja talvella siinä käy veto.
– Kaikille työntekijöille on hankittu villatakit, olemme myös lisänneet lämmitystä liikkeen etuosassa. Oikein kylmällä ilmalla kassatyöntekijä voi käyttää ohuita hanskoja, Mäki-Moijala sanoo ja lisää, että yhden ihmisen ei tarvitse istua kassalla pitkään sillä työntekijät vuorottelevat siinä.
Henkilökunnan sosiaalitilat ovat pienet, mutta siistit. Esimiesproviisori Kaisa Knuutila kertoo, että taukotilassa on yleensä vain muutama työntekijä kerralla syömässä, joten tilat kyllä riittävät.
– Täällä näyttää olevan jääkaappi ruoan säilyttämiseen ja mahdollisuus lämmittää ruokaa sekä vesipiste, Savolainen havainnoi.
Pukuhuoneita ja vessoja on kaksi. Tällä hetkellä apteekissa työskentelee yksi miespuolinen farmaseutti, kaikki muut työntekijät ovat naisia.
Työsuojeluvaltuutettu Minna Soidinsalo on apteekkityöntekijä ja hän työskentelee pääasiassa apteekin sivutoimipisteessä.
– Sosiaalitilat ovat siellä isommat, mutta koska meitä on vain muutamia työntekijöitä, käymme yksi kerrallaan syömässä.
Pienyrittäjiltä puuttuu tietoa
Työsuojelutarkastajiin otetaan yhteyttä erityisesti palvelualoilta ja pieniltä työpaikoilta. Usein soittaja on pienyrittäjä joka kaipaa tietoa työsuojelumääräyksistä.
Työntekijöiden yhteydenotoista kaksi kolmasosaa käsittelee työsuhteeseen liittyviä epäselvyyksiä. Vain pieni osa yhteydenotoista koskee syrjintää, kiusaamista ja epäasiallista kohtelua, vaikka tällaisten yhteydenottojen määrä on viime vuosina lisääntynyt.
– Niiden selvittely vie suhteessa paljon aikaa, sanoo Kaarina Myyri-Partanen.
Hän myöntää, että välillä tarkastajat kaipaisivat järeämpiä keinoja, jotta työntekijöiden terveydestä piittaamaton työnantaja saataisiin ruotuun.
Työsuojeluviranomaiset ilmoittavat poliisille vakavat laiminlyönnit. Osa tapauksista menee oikeuteen, ja se voi tuomita työnantajan maksamaan sakkoja.
– Sakot tuntuvat joissakin tapauksissa aika pieniltä. Niitä on kuitenkin määrätty aiempaa enemmän.
Myyri-Partanen toivoisi keinovalikoimaan laiminlyöntimaksua, josta on saatu hyviä kokemuksia tilaajavastuutarkastusten yhteydessä.
Kaarina Myyri-Partanen muistuttaa, että eurooppalaisessa vertailussa Suomessa on hyvät työsuojeluresurssit ja työsuojelun taso on korkea.
– Lisäresurssien saaminen ei nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ole realistista. Sen sijaan meidän on tärkeää tehostaa nykyisten resurssien käyttöä. Jotta tässä onnistutaan, aluehallitovirastojen on syytä lisätä keskinäistä yhteistyötä.
Kaupan alan tarkastuksia tekee Etelä-Suomen alueella Katja Savolaisen lisäksi kymmenen muuta tarkastajaa. He ehtivät tarkastaa vain murto-osan alueen kaupoista. Savolainen sanoo, että juuri sen takia on tärkeää valita tarkastettavat kohteet huolella.
Apteekkeja tarkastetaan vain harvoin. Tänä vuonna ne ovat kuitenkin yhtenä valvonnan kohteena muun muassa väkivallan uhan ja neulanpistovaaran vuoksi.
– Tarkastuksilla varmistetaan, että työnantajilla on toimivat keinot työtapaturmien torjuntaan ja työntekijöiden turvallisuudesta huolehtimiseen, sanoo Katja Savolainen.
Pirjo Pajunen
