Tarja Halonen osallistui SASKin Kolumbian-opintomatkalle marraskuussa 2015
Tarja Halonen: Suomen maine huolestuttaa
Tarja Halonen profiloitui presidenttikaudellaan ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen puolestapuhujaksi. Hän nosti esille myös globalisaatiota ja sen mukanaan tuomia ilmiöitä. Samojen asioiden parissa Halonen työskentelee edelleen säätiönsä kautta.
Entinen tasavallan presidentti tekee yhä tiivistä yhteistyötä Suomen ulkoministeriön kanssa. Hän vaikuttaa muun muassa useissa YK-järjestöissä. Kansainväliset tehtävät vievät mukanaan, joten matkapäiviä kertyy vuodessa jopa 150.
Halonen ilmaisi huolensa hallituksen nykyisistä toimista Suomen nostamiseksi taantumasta. Valmisteilla olevat pakkolait rajoittavat merkittävällä tavalla ammattiliittojen sopimusoikeutta ja kehitysyhteistyövarat on leikattu lähes puoleen.
– Olen huolissani Suomen poliittisesta profiilista sekä pakkolakien että kehitysyhteistyöleikkausten osalta. Viimeiset 15 vuotta ovat olleet tavattoman myönteisiä aikoja edustaa Suomea, koska meillä on ollut hyvä maine. Sitä ei kannata menettää.
Hän kertoo, että nyt Suomen tilanteesta ollaan ihmeissään maailmalla.
– Maailmanlaajuisesti verrattuna hallituksen toimia on vaikea selittää. Vaikka Suomella kuinka on taloudellisia vaikeuksia, ne otetaan poliittisena suunnanmuutoksena. Olen kuitenkin optimisti, eiköhän tästä vielä opita!
Työ osaksi kestävää kehitystä
Työelämän näkökulmasta yksi presidentti Halosen tärkeimmistä vaikuttamisen paikoista on läheisesti YK:n kanssa toimiva Sustainable Development Solutions Network, joka tuki viime syksynä hyväksyttyjen maailmanlaajuisten kestävän kehityksen tavoitteiden valmistelua. Niiden avulla maailmasta on määrä tehdä seuraavan 15 vuoden aikana parempi paikka.
– Voimme olla ylpeitä saavutuksesta. Tavoitteet toimivat hyvänä pohjana jatkotyölle. Varsinainen haaste on kuitenkin niiden toimeenpano, Halonen toteaa.
Seuraava tehtävä on mittareiden hyväksyminen sille, miten hyvin tavoitteet toteutuvat. Ne koskevat kaikkia YK:n jäsenmaita – myös siis Suomea – toisin kuin vuonna 2000 kehitysmaiden olojen parantamiseksi laaditut vuosituhattavoitteet. Lisäksi niissä on mukana ihmisarvoinen työ.
YK:n tavoitteena siis on tästä vuodesta eteenpäin ”edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja”. Kuulostaa mahtavalta, mutta miten nuo asiat näkyvät tavallisen työntekijän elämässä?
– Vasta 15 vuoden päästä nähdään, mikä vaikutus niillä on, Halonen toteaa kokeneen poliitikon rauhallisuudella.
Kiinnostava Kolumbia
Työelämäasioihin aikanaan myös ILOssa vaikuttanut Halonen sai heti tuoreeltaan mahdollisuuden nähdä, miten YK:n tavoitteet on otettu vastaan ja miten ne aiotaan toteuttaa eräässä Suomenkin tukemassa kehitysmaassa. Hän tutustui loppuvuodesta Kolumbian työelämään ja ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASKin toimintaan.
Kolumbian työministeri Luis Eduardo Garzón kertoi monista hyvistä toimista maan työelämän kehittämiseksi, mutta ay-järjestöjen tapaamisissa vastassa oli toinen todellisuus: Kolumbia on maailman eriarvoisimpia maita, joissa tavallinen työntekijä taistelee yhä perusoikeuksistaan. Ja palkasta, jolla tulisi edes toimeen.
Sekä työministeri että liitot ovat tavallaan oikeassa. Maassa on työntekijän kannalta kohtuullisen hyvä lainsäädäntö – vain lakien noudattaminen ontuu. Valvontaa ei ole. Siinä ammattiliitoilla olisi tärkeä rooli, mutta niiden toimintaa rajoitetaan systemaattisesti ja väkivaltaa kaihtamatta. Kolumbia on maailman vaarallisin maa puolustaa työntekijöiden oikeuksia. Näistä syistä SASK on toiminut siellä jo pitkään ja keskittää nyt työnsä Latinalaisessa Amerikassa yhä vahvemmin juuri Kolumbiaan.
Keskusjärjestöjen yhteistyö kantaa
Tarja Halonen pitää ammattiyhdistysliikkeen solidaarisuustyötä ehdottoman tärkeänä ja oli jopa positiivisesti yllättynyt suomalaisten järjestöjen saavutuksista Kolumbiassa.
– Olen iloinen siitä, että suomalaiset keskusjärjestöt tekevät SASKin kautta yhteistyötä. Se näkyy myös Kolumbiassa.
Paras tapa vähentää köyhyyttä on Halosen ja monien tutkijoiden mielestä juuri toimiva ay-liike.
– Tapasin viime keväänä Harvardissa amerikkalaisia kestävän kehityksen asiantuntijoita, joiden mukaan ay-liikkeen toiminta ja korkea järjestäytymisaste ovat ensisijaisia asioita, kun halutaan parantaa ihmisten toimeentulomahdollisuuksia – ei niinkään hallituksen kokoonpano.
Laura Ventä / Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK