Tanskan LO:n suurin jäsenliitto 3F vastustaa keskusjärejstöjen yhdistämistä.
Tanskan uusi keskusjärjestöhanke etenee hitaasti
Samaan aikaan kun suomalaiset ammattiliitot valmistelevat rivakkaa tahtia uuden keskusjärjestön perustamista, Tanskassa vastaava hanke etenee paljon hitaammin. Ensin yhteistyötä tiivistetään koulutuspolitiikassa.
Tanskan ammatillinen keskusjärjestö LO aloittaa strategisen yhteistyön koulutuspolitiikassa toimihenkilökeskusjärjestö FTF:n kanssa, ja jatkaa uuden keskusjärjestön valmistelua seuraavat kaksi vuotta. Sinä aikana on tarkoitus selvittää mahdollisen uuden keskusjärjestön strategiaa, rakennetta ja muita keskeisiä kysymyksiä.
LO:n edustajakokous hyväksyi eilen maanantaina yksimielisesti tämän ratkaisun, ja vajaan kuukauden päästä FTF:n edustajakokous ottaa siihen kantaa. Ratkaisu on kompromissi, sillä LO:n ja FTF:n tilalle suunnitellun uuden keskusjärjestön perustamiseen ei tällä hetkellä ole riittävästi tukea. Useat liitot, niiden joukossa LO:n suurin jäsenliitto 3F, ovat vastustaneet uuden keskusjärjestön perustamista.
– On enemmän meitä yhdistäviä kuin erottavia kysymyksiä. Minulla ei ole epäilystäkään siitä, etteikö uusi keskusjärjestö vahvistaisi yhteenkuuluvuuden tunnetta työpaikoilla, LO:n väistyvä puheenjohtaja Harald Børsting sanoi puheenvuorossaan.
Kompromissin tarkoituksena on kokeilla, miten hyvin liitot löytävät yhteisen sävelen koulutuspolitiikassa. FTF-liittojen jäsenet ovat keskimäärin korkeammin koulutettuja kuin LO-liittojen jäsenet ja ajatuksena on, että mikäli järjestöt onnistuvat luomaan yhteisen koulutuspoliittisen linjan, yhteistyö voisi toimia muissakin kysymyksissä.
Keskusjärjestövetoinen hanke
Tanskan keskusjärjestöhanke muistuttaa monessa mielessä Suomen Uusi keskusjärjestö-hanketta. Kaksi vuotta sitten käynnistetyn hankkeen osapuolina ovat SAK:n sisarjärjestö LO ja STTK:n sisarjärjestö FTF. Akateemisesti koulutettujen keskusjärjestö Akademikerne ei osallistu hankkeeseen. LO:n liitoilla on yhteensä hieman yli miljoona jäsentä, ja FTF:n liitoilla on 450 000 jäsentä. Uusi keskusjärjestö olisi poliittisesti sitoutumaton.
Ero Suomen keskusjärjestöhankkeeseen on se, että Suomessa ammattiliitot toimivat hankkeen moottorina, kun taas Tanskassa hanke on keskusjärjestövetoinen. Tämä lienee myös syy siihen, että Tanskassa selvitystyö etenee paljon hitaammin.
Jonny Smeds / SAK