Tapio Bergholm
Tammikuun kihlaus edisti yhteistä sopimista
Ammattiyhdistysliike pettyi, kun tammikuun kihlaus ei merkinnytkään työehtosopimisen helpottumista talvisodan jälkeen. SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm muistuttaa, että työehtosopimuksia on Suomessa solmittu joillakin aloilla jo 1920-luvulla.
Tapio Bergholmin mukaan työehtosopimisen näkökulmasta tammikuun kihlauksen merkitys on vähäinen.
– Ammattiliittojen ja työnantajaliittojen väliset keskustelut, neuvottelut ja jopa suulliset sopimukset palkoista ja muista työehdoista olivat alkaneet jo ennen tammikuun kihlausta ja talvisotaa
Tammikuun kihlaukseksi nimitetään tammikuun 23. päivänä 1940 julkaistua SAK:n ja työnantajia edustaneen STK:n yhteistä julkilausumaa. Se oli ensimmäinen askel asennemuutoksessa, jossa työnantajat tunnustivat ammattiyhdistysliikkeen sopimuskumppaniksi.
Työehtosopimuksia oli tehty 1920-luvulta alkaen muun muassa kirjapainoalalla ja osuuskaupoissa.
– Tammikuun kihlauksen jälkeen palkkaneuvottelut yleistyivät, mutta edelleen työnantajat määräsivät yksipuolisesti palkoista, jos yhteisymmärrykseen ei päästy, Tapio Bergholm kirjoittaa blogissaan.
Sodan aikana työnantajaliittojen ja ammattiliittojen neuvottelusuhteet vakiintuivat. Tämä avasi tietä nykyiselle työehtosopimustoiminnalle, jossa työehdoista neuvotellaan työntekijä- ja työnantajaliittojen kesken.
Tammikuun kihlauksesta on huomenna perjantaina kulunut 75 vuotta.