Taloustilanne edellyttäisi luottamusta ja yhteistyötä myös työmarkkinoilla

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen järjestön sopimusseminaarissa

SAK:n puheenjohtajan Lauri Ihalaisen mielestä ajankohtainen ja edessä oleva talouspoliittinen tilanne edellyttäisi vahvaan luottamukseen ja yhteistyöhön rakentuvaa työmarkkinapolitiikkaa. Hän kysyykin, sopiiko EK:n uusi sopimuspoliittinen linjaus edessä oleviin talouspolitiikan haasteisiin.

– Maailmantaloutta ravisteleva luottokriisi ja sen synnyttämä epävarmuus pohjautuu luottamuspääoman hupenemiseen. Viikonvaihteessa EU-maiden johtajien tekemät päätökset yhteisistä toimista olivat välttämättömiä ja vaikutuksiltaan uskottavampia kuin, että jokainen kansallisvaltio pyrkisi omin voimin suojautumaan maailman kylmiltä tuiverruksilta. Palattiin kriisin keskellä keskinäisen yhteistyön ja luottamuksen politiikkaan, totesi Ihalainen keskiviikkona SAK:n sisäisessä seminaarissa Kiljavalla, jossa hahmoteltiin tulevan sopimuskierroksen askelmerkkejä.

Hänen mukaansa yhteistyötä kaivataan myös Suomessa. Suomen talouden menestyksen avain on Ihalaisen mukaan ollut luottamus eri talouspoliittisten toimijoiden kesken.

– Vaikka meillä on suhteellisen hyvät edellytykset selvitä kansainvälisen talouskriisin keskellä, tulee kriisi varmasti jättämään jälkensä meidän reaalitalouden kehitykseemme. Kasvuennusteita on jouduttu pudottamaan, hyvä työllisyyskehitys voi taittua. Syöksy rakentamisen alalla on jo menossa, ja se heijastuu monille muille aloille. Jos investointien rahoitus vaikeutuu, seuraukset ovat työllisyyden kannalta onnettomat, luetteli Ihalainen.

Pidemmän aikavälin haasteena on hänen mukaansa kokonaistyöpanoksen määrän lasku ja kasvun jääminen paljolti tuottavuuskehityksen varaan. Kilpailua osaavasta työvoimasta käydään palkkakilpailulla.

– Jos meilläkin rahamarkkinoilla on keskinäisen luottamuksen puute mm. pankkien välillä, onko järkevää että luovumme kaikilla – myös työmarkkinapolitiikan – lohkoilla ennustettavuuden, vakauden, yhteistyön ja luottamuksen yhteistyömallista. Eikö juuri ajankohtainen talouspoliittinen tilanne edellyttäisi sopimuspolitiikan hajauttamisen sijasta vahvaa kasvua, työllisyyttä ja ostovoimaa korostavaa työmarkkinapolitiikkaa. Kysymykseni kuuluukin, onko EK:n uusi sopimuspoliittinen linjaveto tehty toisiin olosuhteisiin, mihin Suomi on haasteineen menossa, Ihalainen heitti.

Samalla kun pidetään tehdyistä sopimuksista kiinni, on Ihalaisen mielestä tärkeätä osana Suomen talouspolitiikan uskottavuutta viestittää halusta palata yhteisen työllisyyttä ja ostovoimaa tukevan sopimuspolitiikan tielle.

– En tarkoita paluuta perinteisiin tuloratkaisuihin, vaan uudella tavalla rakennettaviin, mutta kaikkia koskeviin sopimusratkaisuihin 2009 syksyllä. SAK on tässä uuden pohdinnassa ollut aloitteellinen ja vastuunsa kantava. Oikea hetki tämän linjan valmistelulle ja viestittämiselle on, kun maan hallitus ja työmarkkinajärjestöt tapaavat viimeistään helmikuussa. Tuolloin on hallituksen vaalikauden puolivälin tarkistusriihi. Tuolloin pitäisi rakentaa yhteinen tahtotila kolmikantaisesta valmistelusta seuraavan työmarkkinaratkaisun onnistumiseksi, linjasi Ihalainen SAK:n sopimusseminaarissa.