Tällaista kriisisopimusta SAK tarjosi työnantajille
SAK olisi ollut valmis erittäin maltillisiin palkkaratkaisuihin vuosina 2017–2018. Vuonna 2017 palkankorotus olisi ollut nolla ja vuonna 2018 avoin sektori olisi määrittänyt korotustason.
Kriisisopimusesitys olisi siirtänyt osan työnantajien maksamasta työttömyysvakuutusmaksusta palkansaajien maksettavaksi. Palkansaajien maksu olisi noussut 0,83 prosenttia, eli molempien maksut olisivat olleet noin kaksi prosenttia vuonna 2016.
Myös työnantajien sairausvakuutusmaksua ehdotettiin alennettavaksi SAK:n esityksessä. Muutos olisi tullut voimaan vuoden 2017 alusta.
Työttömyysvakuutusmaksun ja sairausvakuutusmaksun muutoksilla yksikkötyökustannukset olisivat laskeneet noin 2,4 prosenttia.
SAK esitti lisäksi työeläkejärjestelmän EMU-puskurin käyttämistä vuosina 2017–2018.
SAK:n lomarahamalli helpottaisi yritysten taloutta
SAK tarjosi neuvotteluiden edetessä uudenlaista lomarahamallia, joka olisi huomioinut työllisyystilanteen sekä helpottanut yritysten taloutta matalasuhdanteessa. Työttömyyden lisääntyessä lomaraha olisi laskenut ja hyvän työllisyyden aikana puolestaan noussut. Normaalissa työttömyystilanteessa lomaraha olisi pysynyt nykyisellä tasollaan.
Paikallista sopimista SAK olisi kehittänyt uudistamalla työehtosopimusten paikallisen sopimisen sääntöjä, mutta ei puuttumalla sopimusten yleissitovuuteen. Samalla henkilöstön ja luottamusmiesten vaikutusmahdollisuuksia olisi parannettu.
Työttömyysturvasta SAK olisi säästänyt muun muassa lyhentämällä ja porrastamalla turvan kestoa ja pidentämällä omavastuuaikaa yhdellä päivällä.
SAK korosti esityksessään myös muutosturvaa, aikuiskoulutustukea ja yritysten vastuuta. Määräaikaisille työsuhteille on oltava edelleen perusteet toisin kuin hallitusohjelmassa esitetään.
Suomen suurin palkansaajajärjestö vaati esityksessä hallitusta perumaan esitetyt työehtoja heikentävät pakkolait sekä valmistelemaan työlainsäädäntöön liittyvät muutokset jatkossakin kolmikantaisesti.
