Taitettu indeksi turvaa nuorten eläkkeet
Eduskuntaan on tulossa syksyn aikana käsittelyyn kansalaisaloite, jossa esitetään luopumista nykyisin käytössä olevasta taitetusta indeksistä ja siirtymistä pelkästään palkkojen kehityksen perusteella määräytyvään ansioindeksiin. Eläkeasiantuntijat tyrmäävät ansioindeksin, sillä se johtaisi aikaa myöten eläkejärjestelmän vararikkoon. Tämän osoittavat muun muassa Eläketurvakeskuksen (ETK) laskelmat.
SAK ei myöskään pidä indeksin muuttamista perusteltuna. Ansioindeksin käyttöön ottaminen lisäisi eläkemenoja huomattavasti. Lisäksi se olisi monella tavalla epäoikeudenmukainen.
– Hyötyjiä olisivat nykyiset eläkeläiset ja lähellä eläkeikää olevat, heidän työeläkkeensä nousisi. Sen sijaan maksajiksi joutuisivat nuoret ja heidän lapsensa ja lapsenlapsensa, sillä ansioindeksin käyttöönottaminen nostaisi eläkemenoja merkittävästi tulevaisuudessa, Sinikka Näätsaari sanoo.
Hän huomauttaa, että siirtyminen ansioindeksiin hyödyttäisi eniten hyvätuloisia eläkeläisiä. Pientä työeläkettä saavien hyöty jäisi vähäiseksi.
Jos työeläkeindeksi määräytyisi kokonaan palkkojen kehityksen perusteella, työnantajien ja palkansaajien maksamaa työeläkemaksua pitäisi korottaa reippaasti. Vaarana olisi, että eläkkeitä jouduttaisiin myös leikkaamaan tulevaisuudessa. ETK on arvioinut, että maksu pitäisi korottaa sovitusta 24,4 prosentista 30 prosenttiin.
– Näin suuri korotus on työllisyyden ja palkansaajien ostovoiman kannalta mahdoton.
Toinen vaihtoehto on rahoittaa muutos purkamalla eläkerahastoja. Tämä johtaisi siihen, että pitkällä aikavälillä rahastojen tuotot eivät riittäisi. ETK:n arvion mukaan rahastot olisi syöty kokonaan 2060-luvulla.
– Jos rahastot silloin loppuisivat, koko työeläkejärjestelmä romahtaisi. Sitä emme halua.
Eläkelupaus kestävällä pohjalla
Uusi eläkejärjestelmä tulee voimaan vuoden 2017 alusta. Uudistuksen taustalla on varautuminen kasvaviin eläkemenoihin ja ikäluokkien pienenemiseen.
Suomen väestöpyramidi on epäedullinen, sillä samalla kun eläkeläisten määrä kasvaa, työikäisen väestön määrä supistuu. Tämä tarkoittaa, että yhä pienempi joukko palkansaajia rahoittaa yhä suuremman joukon eläkkeet.
Pitkään valmistellun uudistuksen keskeisenä tavoitteena on sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden turvaaminen. Uudistuksessa sovittu maksutaso riittää turvaamaan uuden lainsäädännön mukaiset eläkkeet pitkällä aikavälillä.
– Työeläkejärjestelmä on ensimmäistä kertaa historiansa aikana taloudellisesti tasapainossa. Tämä on SAK:lle tärkeää, sillä nyt nuorille annettu eläkelupaus on kestävällä pohjalla, Sinikka Näätsaari sanoo.
Pirjo Pajunen
