Syntyvyyden kohentaminen edellyttää luottamusta työmarkkinoihin ja yhteiskunnan turvaverkkoihin

Hallituksen kannattaisi aloittaa syntyvyyden kohentaminen perumalla erityisesti nuoriin ja perheisiin iskevät työelämän heikennykset, sanoo SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz.

Syntyvyys laski Suomessa tilastohistorian matalimmalle tasolle vuonna 2023. Pääministeri Orpon hallituksen tavoitteena on nyt selvittää lyhyen ja pitkän aikavälin toimia, joilla voidaan tukea halutun lapsiluvun saavuttamista.

SAK pitää tärkeänä syntyvyyteen vaikuttavien tekijöiden selvittämistä. Orpon hallitus on kuitenkin toteuttanut ja toteuttamassa lukuisia toimia, jotka tosiasiallisesti heikentävät perheiden ja perhettä toivovien mahdollisuuksia saavuttaa toivottu lapsiluku.

– Vaikka alhaisella syntyvyydellä on merkittävä vaikutus yhteiskuntaamme, saavuttamaton lapsitoive on aina ensisijaisesti yksilön henkilökohtainen tragedia, Tuuli Glantz painottaa.

Glantz osallistui tänään sosiaali- ja terveysministeriössä järjestettyyn kuulemiseen, joka liittyy sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen asettaman työryhmän valmistelemaan väestöpoliittiseen ohjelmaan.

– Syntyvyyden kohentaminen ja lapsi- ja perhemyönteisen työelämän vahvistaminen vaatii erilaisia toimia, joissa työmarkkinajärjestöjen rooli on merkittävä.

SAK:n Hvvän työn mittarista 2024 käy ilmi, että nuorilla työntekijöillä esimerkiksi määräaikaiset työsuhteet, yksitoikkoiset työtehtävät ja tavoitettavissa olo vapaa-ajalla lisäävät työelämän epävarmuutta ja stressiä. Erityisesti nuoret naiset kokevat, että heihin luotetaan työyhteisössä muita vähemmän.

– Nämä ovat huolestuttavia tuloksia, sillä vakaalla työmarkkina-asemalla on keskeinen rooli siinä, että nuori uskaltaa perustaa perheen, Glantz huomauttaa.

Orpon hallituksen jo tekemät leikkaukset erityisesti työttömyysturvaan ja asumistukeen iskevät usein samoihin henkilöihin ja lapsiperheisiin. Asumistuen ja työttömyysturvan suojaosien poisto osuu erityisesti naisvaltaisilla aloilla työskenteleviin ja heikentää osa-aika- ja pienipalkkaista työtä tekevien toimeentuloa. Syntyvyys on laskenut eniten juuri pienituloisilla matalammin koulutetuilla henkilöillä.

– Hallituksen lukuisat leikkaukset sosiaaliturvaan ja suunnitteilla olevat työelämäheikennykset lisäävät palkansaajien kokemaa epävarmuutta, mikä on yksi keskeinen syy siihen, miksei toivottua lapsilukua saavuteta tai uskalleta tavoitella, korostaa Tuuli Glantz.

Luottamuksen palauttamiseksi työelämään hallituksen on SAK:n mielestä luovuttava suunnitelluista työelämäheikennyksistä, kuten määräaikaisten työsopimusten tekemisen ja irtisanomisen helpottamisesta. Lisäksi hallituksen on toteutettava lainsäädäntömuutokset, joilla raskaus- ja perhevapaasyrjintää voidaan ehkäistä. Samalla myös yhteiskunnan turvaverkkoja on vahvistettava sen sijaan, että niitä rapautetaan.

Työn ja perheen yhteensovittamista helpotettava edelleen

Työn ja perheen yhteensovittamista on edelleen helpotettava. Erilaiset joustot työelämässä, kuten työntekijän toiveesta tehtävä työajan muokkaaminen tukevat perheellisen arjen sujuvuutta.

– Laadukkaiden ja saavutettavien varhaiskasvatuspalveluiden, vuoropäivähoidon ja lasten aamu- ja iltapäiväkerhojen rooli on keskeinen perheellisten työntekijöiden arjen sujuvoittamisessa, Tuuli Glantz toteaa ja muistuttaa, että useat järjestöt ovat tarjonneet lastenhoitopalveluita, mutta Orpon hallituksen leikkausten takia nämä palvelut ovat uhattuna.

Työelämän lapsi- ja perhemyönteisyyttä on lisättävä ja tässä työmarkkinajärjestöilläkin on rooli. Erilaiset työajan joustot ja työvuorosuunnittelu, joissa huomioidaan esimerkiksi lapsen päivähoitoon vieminen ja hakeminen, etätyön mahdollistaminen ja työntekijän tukeminen perhevapaiden pitämisessä, auttavat perheellistyvää työntekijää, Glantz sanoo.

Esihenkilöiden rooli on keskeinen, kun työpaikkojen lapsi- ja perheystävällisyyttä halutaan lisätä. Esihenkilöiden työtä tulee tässä myös tukea.

– Perheystävälliset käytännöt tukevat työntekijän työssäjaksamista, työn tuloksellisuutta ja työhön sitoutumista.
Työelämässä tulisi myös nykyistä enemmän tukea tahattomasti lapsettomia työntekijöitä. Hedelmöityshoidoissa käyvää työntekijää voi tukea esimerkiksi erilaisilla työaikajoustoilla ja palkallisilla sairauslomilla.

Nyt käynnissä olevissa työehtosopimusneuvotteluissa osapuolilla on myös mahdollisuus lisätä työelämän lapsi- ja perhemyönteisyyttä, Tuuli Glanz huomauttaa.

– Työehtosopimusten tulisi huomioida molemmat vanhemmat sekä erilaiset perhemuodot nykyistä paremmin ja tukea perheellistymistä myös työehtosopimusten kautta. Esimerkiksi yhtä pitkä palkallinen jakso molemmille vanhemmille turvaa toimeentuloa pikkulapsivaiheessa.