Margita Klemetti TEMin Työelämä 2020 -hankkeen hankejohtaja.
Suomi on maailman paras maa
Suomi ei ehtinyt vielä edes laatia vastinettaan EU-komissiolta saatuun varoitukseen taloudenpidostaan, kun maailmalta jo julkaistiin seuraava uutinen. Maailman talousfoorumi nosti Suomen maailman parhaaksi inhimillisen pääoman näkökulmasta.
Ohitimme jopa Tanskan, joka muiden selvitysten mukaan on onnistuneesti vienyt työelämän laadullisia tekijöitä arkeen.
Mitä oikein tarkoitetaan inhimillisellä pääomalla? Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi tänä keväänä raportin, joka tarjoaa käsitteelle hyvän määritelmän ja viitekehyksen. Aiemmin inhimillistä pääomaa on tarkasteltu usein yksilöihin kiinnittyneenä osaamisena, tietoina ja taitoina.
Viime aikoina käsitteeseen on sisällytetty myös yksilön asenteet ja motivaatio työhön. Asialla on myös organisatorinen näkökulma. Inhimillisellä pääomalla edistetään organisaation tavoitteiden saavuttamista ja menestymistä. Suuret teknologia- ja tuotantoinvestoinnit voivat jäädä hyödyntämättä, mikäli henkilöstö ei osaa käyttää niitä tai ei ole motivoitunut niiden käyttöönottamiseen. Näin ollen inhimillisen pääoman merkitys korostuu, kun arvioidaan perinteisten investointien tulevaisuuden tuottoa.
Inhimillisen pääoman näkyväksi tekeminen ja kirjaaminen esimerkiksi yrityksen taseeseen on mahdotonta, koska osaamispääoma on työntekijöiden hallinnassa. Yritys ei sitä omista. Sen sijaan yritys voi luoda rakenteita ja prosesseja osaamispääoman turvaamiseksi ja hyödyntämiseksi.
Tutkimusten mukaan yritykset, jotka onnistuvat tässä, ovat vaikeasti kopioitavissa ja samalla menestyvät kilpailijoitaan paremmin. Nämä yritykset ovat rakentaneet kestävää ja arvostavaa henkilöstöpolitiikkaa ja se näkyy mm. rekrytoinneissa, palkitsemisessa ja kehittämistoiminnassa. Investoinnit johtamiseen ja työhyvinvointiin ovat osa yrityksen strategiaa.
Esimerkiksi työkyvyn säilyttäminen on olennainen edellytys sille, että muut inhimillisen pääoman panostukset ovat kannattavia. Terveys lisää yksilön mahdollisuuksia hankkia koulutusta ja työkokemusta, ja tukee myös työelämässä menestymistä.
Työntekijän näkökulmasta tämä tarkoittaa, että häneltä vaaditaan elinikäistä oppimista ja uudistumista. Työelämä odottaa muun muassa yhteistyökykyä, kielitaitoa, yritteliäisyyttä ja muutosvalmiuksia. Inhimillisen pääoman win-win tilanne syntyy, kun työntekijät suhtautuvat innokkaasti työhönsä ja haluavat oppia uutta sekä kehittää työtään. Työnantajan on puolestaan mahdollistettava työssä onnistuminen luomalla kannustava ja oppiva yrityskulttuuri. Hyvässä yhteistyöhengessä toimivat työpaikat menestyvät ja ovat samalla myös työntekijöille työhyvinvoinnin kannalta parempia työpaikkoja. Syntyy positiivinen kierre. Menestyvällä työpaikalla on resursseja entisestään vahvistaa inhimillistä pääomaa.
Tutkimusten mukaan meillä suomalaisilla on vahva osaamisperusta, olemme sitoutuneita työhömme ja suhtaudumme myönteisesti muutoksiin. Olemme tunnetusti sinnikkäitä, emme anna herkästi periksi. Meiltä siis löytyy vahvaa inhimillistä pääomaa. Nyt meidän on otettava se käyttöön, koska Suomen talous ja työelämä tarvitsevat tämän voimavaran. Yhdessä rakennamme Suomen työelämästä Euroopan parhaan vuoteen 2020 mennessä.
Margita Klementti
Kirjoittaja on hankejohtaja työ- ja elinkeinoministeriön työelämä 2020 hankkeessa.