Suomi häviää Ruotsille kirkaasti liikennerahoituksessa
Esimerkiksi Ruotsi on asettanut tavoitteekseen nousta koko Pohjois-Euroopan talouden keskukseksi. Maa investoi mittavasti liikkuvuuden parantamiseen erityisesti Tukholman alueella.
– Tavaroiden ja ihmisten sujuva liikkuminen edistää mitä suuremmassa määrin elinkeinoelämän kilpailukykyä. Tämä on ymmärretty Ruotsissa Suomea paremmin, Hievanen toteaa.
Ruotsi investoi tulevina vuosina liikenneverkon kunnossapitoon yli 2,3 miljardia, kun Suomessa taso putoaa alle 400 miljoonan. Pellervon taloustutkimus PTT:n tekemän selvityksen mukaan Ruotsissa summa on 30 prosenttia Suomea enemmän, kun vertailukohteeksi otetaan maiden kansantuote ja kuljetussuoritteiden määrä.
Myös liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen on ilmaissut huolensa Suomen liikenneverkon kunnosta. Hän uskoo nykyrahoituksen vain lisäävän korjausvelkaa entisestään.
– Suomen pitää nyt ryhdistäytyä ja tehdä liikenneinvestointeja, joilla tuetaan työvoiman liikkuvuutta etenkin pääkaupunkiseudulla. Kun valtio rahoittaa liikenneinvestointeja, sen on vastapainoksi edellytettävä kunnilta asuntotuotantoa, Hievanen painottaa.
Näin tapahtui juuri Ruotsissa, kun Tukholman metroa laajettiin. Alueen kunnilta edellytettiin vajaata 100 000 uutta asuntoa.
– Ja on hyvä muistaa, että yritysten sijoittumispäätöksissä liikenneyhteyksien toimivuus on toiseksi tärkein tekijä osaavan työvoiman jälkeen.
