Suomesta uhkaa tulla yksinäinen saari

– Ruotsi, Tanska ja Norja investoivat nopeisiin ratayhteyksiin, jotka yhdistävät Pohjolan kansantaloudet yhteiseksi talousalueeksi. Maat aikovat puolittaa esimerkiksi Tukholman ja Kööpenhaminan välisen matka-ajan.

Hievasen mielestä Suomen infrapolitiikasta puuttuu tällä hetkellä näkemyksiä kehittää liikenneverkosta ja viedä maata lähemmäksi muuta Eurooppaa.

– Jos Suomessa olisi sata vuotta sitten vain kunnostettu kärrypolkuja, meillä olisi nyt erinomaiset kärrypolut. Suomen pitää investoida uusiin yhteyksiin, eikä tyytyä vain nykyisten liikenneyhteyksien ylläpitoon, hän painottaa.

SAK:n elinkeinoasioiden asiantuntijan Sauli Hievasen mukaan Helsinki–Turku–Tampere-kolmion ympärille syntyy yhtenäinen työmarkkina-alue, jonka sisällä pitää lisätä työvoiman liikkuvuutta.

– Hallituksen tulee kevään puoliväliriihessä tehdä päätös Pasila-Riihimäen ratayhteyden kapasiteetin lisäämisestä sekä edistettävä uuden nopean ”tunnin juna Turkuun” -hanketta.

Liikenneinfrastruktuuri 2040 -selvitys: Tunneli Tallinnaan

Liikenneinfrastruktuuri 2040 -hankkeen tänään julkaistu selvitys hahmottelee Suomelle neljä vaihtoehtoista polkua: niukka, huima, älykäs ja kuuliainen. Katsauksen ovat tehneet Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

Selvitys suosittelee Suomelle Huima-vaihtoehtoa, jossa Suomi investoi vahvasti elinkeinoelämän raaka-aine- ja tavarakuljetuksiin, työmatkaliikenteeseen sekä rakentaa Helsingin ja Tallinnan välille tunnelin.

– Tunneli yhdistäisi Suomen kiinteämmin muuhun Eurooppaan. Tunnelin kaikki hyödyt kannattaa ehdottomasti selvittää, SAK:n elinkeinoasioiden asiantuntija huomauttaa.

Liikenneinfrastruktuuri 2040 -hankkeen ohjausryhmään ovat osallistuneet SAK:n lisäksi Rakennusteollisuus RT, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Kuntaliitto, Liikennevirasto, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK sekä Toimihenkilökeskusjärjestö STTK. Hankkeen on rahoittanut TT-säätiö.