Suomen strategiana sopiminen
– Anders Borg tyrmää perustellusti ajatukset siirtyä yrityskohtaiseen palkoista sopimiseen. Sen sijaan raportin lähtökohtana on kehittää suomalaisia keskitettyjä tuloratkaisuja nykyisissä haastavissa olosuhteissa, toteaa Lyly.
Hän arvioi, että luottamuspula ja luottamusmiesten puutteelliset toimintaedellytykset ovat suuri este työehtosopimusten puitteissa tapahtuvan paikallisen sopimisen lisäämiselle. Raportissa ehdotetaan muun muassa Ruotsin mallin mukaan luottamusmiesten oikeuksien lisäämistä ja henkilöstön edustajien ottamista yritysten hallituksiin.
– Paikallinen sopiminen ei lisäänny nykyisin keinoin. Kukaan ei voi valita vain rusinoita pullasta. Jos työnantajat haluavat lisää paikallista sopimista, heidän on myönnyttävä yhdenvertaisiin neuvotteluihin.
Raportti piirtää Suomen kilpailukyvystä erittäin synkän kuvan. SAK:n puheenjohtajan mukaan tilanne on haastava, mutta ylenpalttiseen itseruoskintaan ei kannata sortua.
– Kysynnän ja tilausten kasvu voivat näkyä tuottavuutemme osittaisena palautumisena. Toisaalta Saksassa on merkkejä palkkakehityksen nopeutumisesta. Ei ole viisasta synkistelemällä heikentää odotuksia, vaan on sitouduttava tavoitteellisesti Suomen talouskehityksen ja viennin parantamiseen, Lyly linjaa.
Raportti korostaa työn tarjonnan merkitystä Suomelle. Lyly huomauttaa, että kirjoittajat esittelevät jo tutuiksi tulleita keinoja, kuten työttömyysturvan lisäpäivien ja vuorotteluvapaan lakkauttaminen sekä kotihoidon tuen lyhentäminen. Samaan aikaan yrittäjyysilmastosta huolehdittaisiin veroalella.
– Yrittäjille ja omistajille tarjotaan porkkanoita ja palkansaajille keppiä. Mihin kirjoittajilta unohtui pohjoismaisen mallin mukainen aktiivinen työvoimapolitiikka ja nykyaikainen sosiaalipolitiikka, joilla huolehditaan työvoiman saatavuudesta yli suhdanteiden? SAK:n Lyly kysyy.
