Suomen palkat EU:n keskitasoa – hintataso sitä vastoin Euroopan kireimpiä
Teollisuudessa ja palvelualoilla työskentelevien henkilöiden palkat ovat Suomessa eurooppalaista keskitasoa. Tiedot käyvät ilmi Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston Eurostatin tämänvuotisesta vuosikirjasta, joka julkaistiin lokakuun alussa.
Vuosikirjassa vertailtiin teollisuudessa ja palvelualoilla yli kymmenen hengen yrityksissä kokoaikatyötä tekevien työntekijöiden keskimääräistä bruttopalkkaa, eli palkkaa ennen veroja ja sosiaaliturvamaksuja. Eurostatin palkkavertailussa ei huomioitu työn tuottavuutta. Suomen osalta tietoja on vuoteen 2001 asti.
Suomalaisten palkansaajien bruttoansiot olivat keskimäärin 28 600 euroa vuodessa. Suomea korkeammat palkat olivat Englannissa (39 200 e), Ruotsissa (30 500 e), Hollannissa (33 900 e), Luxemburgissa (37 800 e), Saksassa (38 200 e), Tanskassa (41 700 e) ja Belgiassa (33 100 e). EU15-maiden keskiarvoksi muodostui 26 300 euroa.
&#;8211 Kun palkan lisäksi huomioidaan työn tuottavuus, nähdään selvästi, että suomalainen työ on hinnaltaan kilpailukykyistä. Suomessahan työn tuottavuus on 1980-luvun lopulta lähtien noussut useilla toimialoilla maailman kärkeen, sanoo SAK:n ekonomisti Olli Koski.
Eurostatin palkkavertailu vahvistaa Kosken mukaan näkemystä, että keskimäärin teollisuudessa Suomi on hintakilpailukyvyltään euromaiden ehdotonta huippua yhdessä Irlannin kanssa.
– Niin sanotun investointilaman syyt piilevät siis jossain aivan muualla kuin korkeissa työvoimakustannuksissa, toteaa Koski.
Suomi on kallis maa
Eurostatin vuosikirja sisältää myös vertailukelpoista aineistoa kuluttajahinnoista. Valuuttakurssit ja välilliset verot huomioivan vertailun mukaan Suomen hintataso oli vuonna 2002 yli 20 prosenttia korkeampi kuin EU15-maissa keskimäärin. Ainoastaan Tanska oli Suomea kalliimpi maa.
Suomen ja Tanskan ohella kalliita maita olivat Irlanti, Ruotsi ja Iso-Britannia. EU:n uudet jäsenmaat olivat odotetusti hintatasoltaan halpoja, esimerkiksi Viron hintataso on noin 55 prosenttia EU15-keskiarvosta. Vanhoista jäsenmaista halvimpia olivat Portugali, Kreikka ja Espanja.
Eurostat tarkastelee myös hintaerojen kehittymistä EU-maiden välillä. Tilastojen mukaan hintaerot pienenivät vanhoissa jäsenmaissa 1990-luvulla, mutta ovat 90-luvun lopulta lähtien pysyneet ennallaan tai jopa hieman kasvaneet.
– Kehitys on yllättävää ja hieman huolestuttavaakin, sillä se osoittaa, että EU:n sisämarkkinat eivät vielä toimi todellisuudessa kovinkaan hyvin. Hintavertailun perusteella etenkin suomalaisella kuluttajalla olisi paljon voitettavaa toimivista sisämarkkinoista. Jatkossa sekä Suomessa että EU:ssa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota kilpailupolitiikkaan, ekonomisti Koski kommentoi.
Eurostat yearbook 2004 (linkit pdf-versioihin)