Suomen menestys ei perustu työajan pidentämiseen
SAK:n hallituksen varapuheenjohtajan Matti Huutolan mielestä työajan pidentämisvaatimukset voivat koitua uhkaksi uuden tupon syntymiselle
SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola ei usko, että Suomen menestys perustuisi jatkossakaan nykyistä pidempään työaikaan. Salon ammatillisen paikallisjärjestön 75-vuotisjuhlassa sunnuntaina puhuneen Huutolan mukaan menestystä sen sijaan on saatavissa työajan tehokkaasta ja mielekkäästä käytöstä – sekä säällisestä palkasta.
– Työnantajajärjestöjen ja työntekijöiden näkemykset työajoista ja niiden kehittämisestä edustavat toistensa ääripäitä. Tällaisesta asetelmasta työajoista ei voida neuvotella seuraavan sopimuskierroksen aikana. Pidän muutoinkin ensi syksyn sopimuskierroksella tulopoliittisen kokonaisratkaisun aikaansaantia epätodennäköisenä. Työnantajien vaatimukset työajan pidentämisestä vain vaikeuttavat entisestään kokonaisratkaisun aikaansaantia. Tai itse asiassa koko prosessin käynnistymistä.
– Suomessa palkansaajan työpäivän pituus on eurooppalaista keskitasoa. Tilastokeskuksen selvitysten mukaan Suomessa tehdään töitä 39,2 tuntia viikossa, joka on eurooppalaista keskitasoa. Vuosittainen työaika on tilastokeskuksen selvitysten perusteella 1609 tuntia, joka taas on jo EU:n vanhojen jäsenmaiden korkeimpia. Puheet ja vaatimukset työajan pidentämisestä onkin syytä heittää romukoppaan. Nyt olisi syytä keskittyä työajan sisällön kehittämiseen sekä oikeudenmukaisen palkkakehityksen toteutumiseen.
Huutolan mielestä seuraavalla sopimuskierroksella työaikakeskustelussa tulisi huomio kiinnittää suomalaisten 35&#;821145-vuotiaiden perheenisien ylipitkiin työpäiviin, joista osa tehdään jopa korvauksetta.
– Tuottavuuden lisäämiseksi sekä itsensä kehittämiseksi työntekijöillä tulisi olla oikeus käyttää nykyistä suurempi osa työajasta ammattitaitonsa päivittämiseen ja kehittämiseen. Työaikojen tulisi joustaa nykyistä enemmän työntekijän tarpeiden perusteella työnantajien tarpeiden ohella. Ennen kaikkea huomio tulisi kiinnittää työsuhteisiin, joissa tehdään vajaata työpäivää tai töitä määräaikaisesti – ja pahimmissa tapauksissa molempia yhtä aikaa.
– Osaava, henkisesti ja fyysisesti hyvinvoiva työntekijä varmistaa parhaiten menestymisen myös globaalissa kilpailussa. Näiden todellisten menestystekijöiden varmistamiseksi riittää työmarkkinaosapuolilla tehtävää ja sopimista, Huutola totesi sunnuntaina Salossa.