Suomen Gallupin tutkimus osoittaa: Suomalaiset pitävät julkisia palveluja ensiarvoisen tärkeinä (8.3.1999)

Yhdeksän kymmenestä (92 %) suomalaisesta pitää julkisia palveluja ensiarvoisen tär-keänä. Täysin tätä mieltä on lähes puolet (47 %) kansalaisista ja jossain määrin 42 prosenttia. Sen lisäksi 80% kansalaisista on sitä mieltä, että julkiset palvelut ovat kes-keinen tekijä hyvinvoinnin tuottamisessa. Tämä käy ilmi Suomen Gallupilla teetetystä tutkimuksesta, jossa selvitettiin kansalaisten käsityksiä julkisista palveluista sekä jul-kisten menojen säästöistä. Tutkimuksen ovat teettäneet SAK, Kunta-alan ammattiliitto KTV ja Valtion yhteisjärjestö VTY ja siihen haastateltiin 1000 suomalaista 13.1. – 5.2. välisenä aikana.

Kansalaisten enemmistön mielestä julkiset palvelut tuotetaan tehokkaasti ja laadukkaasti (76 %) ja ne ovat Suomelle kansainvälinen kilpailuetu (66%). Kolme neljäsosaa (74 %) 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista vaatii, että julkiset palvelut olisi säilytettävä nykyisellään.

Kaksi kolmesta (59 %) näkee, että julkiset palvelut kehittyvät jatkuvasti parempaan suuntaan. Joka toinen suomalaisista (52 %) suhtautuukin kielteisesti kolmannen sektorin osallistumiseen julkisten palvelujen tuottamiseen eli vapaaehtois-, yhdistys- ja kansalaisjärjestöpohjalta toteutettuun palvelutuotantoon.

Vaikka julkiset palvelut ja niiden ylläpito saavatkin kansalaisten laajan enemmistön tuen, ilmeni tutkimuksessa myös halukkuutta näiden palveluiden uudistamiseenkin. 62 % prosenttia haastatelluista oli sitä mieltä, että julkiset palvelut ovat etääntyneet kansa-laisten tarpeista.

Julkisten palveluiden kilpailuttamiseen kritiikkiä.

Suomalaisten suuri enemmistö (81 %) on myös sitä mieltä, että julkisten palveluiden kilpailuttamisessa on menty liian pitkälle, mikäli työntekijöiden palkkataso tai työsuhdeturva heikkenee kilpailuttamisen seurauksena. Puolessa vuodessa tällä tavalla ajattelevien joukko on kasvanut viisi prosenttiyksikköä. Voimakkaimmin samaa mieltä väitteestä ovat työttömät tai lomautetut (92%), alemmat toimihenkilöt (92%), pääkau-punkiseudulla asuvat (85%) ja naiset (83%).

Kilpailuttamisen taloudelliseen välttämättömyyteen ei myöskään uskota. Niiden osuus, joiden mielestä julkisten palveluiden kilpailuttaminen ei ole nykyaikana taloudellisesti välttämätöntä on noussut neljällä prosenttiyksiköllä 57 prosenttiin. Kilpailuttamisen taloudellista välttämättömyyttä eivät hyväksy eritoten naiset (62%), alemmat toimihenkilöt (69%) ja työntekijät (65%). Käsitys on vahvin Pohjois-Suomessa (69%) ja vasemmistoliiton kannattajien joukossa (73%).

Enemmistön mielestä julkisia menoja on leikattu liikaa.

Kaikissa väestöryhmissä enemmistö katsoo, että julkiset palvelut ovat olleet viime vuo-sina liiallisen karsinnan ja leikkausten kohteena. Keskimääräistä useammin tämän ajattelutavan ovat omaksuneet monet vanhempiin ikäryhmiin kuuluvat, Vasemmistoliiton kannattajat, yksinhuoltajat, itäsuomalaiset, maaseudun asukkaat sekä työttömät.

Kansalaisten enemmistön mielestä liikaa on säästetty terveydenhoitomenoissa (70 %), opetus- ja koulutusmenoissa (64 %) sekä eläkkeissä (59 %). Vähiten kritiikkiä kansalaisilta saivat puolestaan ne säästöt , jotka kohdistuivat maanpuolustushankintoihin (14%), yritystukiin (14%) ja maataloustukiin (30%).

Valmiutta käyttömaksujen nostamiseen.

Kysyttäessä julkisten palvelujen rahoittamisesta tai menojen tasapainottamisesta vain kymmenesosa kansalaisista (10%) olisi valmis vähentämään palveluita. Ennestään korkean verotuksen nostamiseen palveluiden säilyttämiseksi oli valmis 16 prosenttia haastatelluista.

Parhaaksi vaihtoehdoksi menojen tasapainottamisessa nähtiin kaikissa väestöryhmissä käyttömaksujen nostaminen eli 61% vastaajista olisi valmis nostamaan käyttömaksuja turvatakseen julkisten palvelujen saatavuuden.

Lisätietoja: Tutkimusjohtaja Juhani Pehkonen, Suomen Gallup, 040 – 557 2393