Suomen Gallup tutki: Ammattiliittojen jäsenyys suomalaisille tärkeä
SAK, STTK, AKAVA
Lähes kaikki suomalaiset (89%) pitävät palkansaajien järjestäytymistä ammattiliittoihin tärkeänä. Ammatillisen järjestäytymisen kokevat tarpeelliseksi kaikki väestöryhmät yhteiskunnassa olipa kyse sitten työntekijästä tai yrittäjästä. Työntekijöistä ammatillista järjestäytymistä pitää tarpeellisena 86 prosenttia, alemmista toimihenkilöistä 93 prosenttia, johtavassa asemassa olevista ja ylemmistä toimihenkilöistä 95 prosenttia sekä yrittäjistä 82 prosenttia ja maatalousyrittäjistäkin 85 prosenttia.
Mielipiteet eivät poikkea myöskään eri ikäryhmissä; 25-34-vuotiasta ammattiliittoihin kuulumista pitää tärkeänä 91 prosenttia ja 15-24-vuotiaistakin 87 prosenttia. Mielipide-eroja on lähinnä painotuksessa, onko järjestäytyminen erittäin vai melko tarpeellista. Tutkimus vahvistaakin sen mitä useissa nuorisokyselyissä on käynyt ilmi: nuoret pitävät ammatillisista järjestäytymistä tärkeänä ja suurin syy siihen, että ammattiliittoon ei ole tullut liityttyä, on tiedon puute.
Tiedot käyvät ilmi Suomen Gallupin työmarkkinapoliittista mielipideilmastoa kartoittaneesta tutkimuksesta, joka tehtiin palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja AKAVAn yhteisestä toimeksiannosta. Suomen Gallup on tutkinut kansalaisten työmarkkinapoliittisia näkemyksiä vuodesta 1995 lähtien ja tänä syksynä tutkimus tehtiin ensimmäistä kertaa yhteistyössä kaikkien kolmen palkansaajakeskusjärjestön kanssa. Tutkimus tehtiin elo-syyskuussa ja siihen haastateltiin 1000 yli 15-vuotiasta suomalaista.
Palkka- ja työsuhdeturva tärkein syy kuulua ammattiliittoon
Ylivoimaisesti tärkein syy ammattiliittoon kuulumiseen on suomalaisten mielestä palkka- ja työsuhdeturva – 49 prosenttia pitää sitä kaikkein tärkeimpänä syynä. Toiseksi tärkeimpänä syynä pidetään ansiosidonnaista työttömyysturvaa (24%). Tutkimus ei siten vahvistakaan niitä julkisuudessa usein esitettyjä väitteitä, joiden mukaan ansiosidonnainen työttömyysturva olisi pääasiallinen peruste työntekijöiden järjestäytymiselle ammattiliittoihin.
Kun taas mitataan kaikkia niitä perusteita, jotka vaikuttavat päätökseen liittyä ammattiliittoon saadaan samansuuntainen tulos. Valtaosa vastaajista ilmoittaa että palkka- ja työsuhdeturva (89%), ansiosidonnainen työttömyysturva (86%), suuren jäsenistön tuoma tehokkuus jäsenetujen ajamisessa (78%) sekä yleensä jäsenyyden tuoma turvallisuus (72%) motivoivat ammattiliittoon liittymistä joko paljon tai melko paljon.
Palkansaajajärjestöjen arvostus kohonnut muita etujärjestöjä enemmän
Työmarkkinailmastokyselyn tuloksista käy ilmi, että kaikkien etujärjestöjen työtä arvostetaan nyt enemmän kuin viime keväänä. Eniten arvostustaan ovat kuitenkin kasvattaneet palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja AKAVA.
SAK nauttii kansalaisten parissa suurempaa arvostusta kuin mikään muu tutkittu etujärjestö. Useampi kuin kaksi kolmesta (69%) sanoo arvostavansa SAK:n työtä. Kansalaisten enemmistön arvostamia ovat myös Suomen Yrittäjät (54%), Palvelutyönantajat (52%), STTK (51%) ja AKAVA (51%).
SAK:ta arvostetaan laajalti ideologisista tai edunvalvonnallisista vastakkainasettelusta riippumatta. Työntekijöiden ohella (73%) useampi kuin kolme neljästä johtavassa asemassa tai ylemmistä toimihenkilöistä (70%) suhtautuu positiivisesti SAK:n työhön. STTK:n työn arvostus on suurta ylempien (58%) ja alempien (61%) toimihenkilöiden keskuudessa. AKAVAN arvostus on puolestaan korkealla korkeasti koulutettujen (71%) ja ylempien toimihenkilöiden (65%) keskuudessa.
Myös järjestöjen jäsenet arvostavat oman keskusjärjestönsä työtä. SAK:n jäsenliittojen jäsenistä SAK:n työtä arvostaa joko paljon tai melko paljon 83 prosenttia. Vastaavasti STTK:laisista ja AKAVAlaisista 80 prosenttia arvostaa oman järjestönsä tekemää työtä. Vähintään hyvän arvion jäsenkuntansa etujen ajamisesta antoi SAK:lle 43 prosenttia, AKAVAlle 37 prosenttia ja STTK:lle 37 prosenttia kansalaisista.
Palkansaajakeskusjärjestöillä parhaat imagopisteet
Mielikuvatasolla palkansaajakeskusjärjestöt saavat kansalaisilta paremmat pisteet kuin muut etujärjestöt. Tutkimukseen vastanneet ovat arvioineet miten hyvin erilaiset ominaisuudet kuvaavat etujärjestöjä, kuten ”etujärjestönä vaikutus-valtainen”, ”toiminnassaan tehokas ja aikaansaava”, ”yhteiskunnallisesti vas-tuuntuntoinen”, ”esittää järkeviä työmarkkina- ja tulopolitiikkaa koskevia ehdotuksia”.
Kansalaisten mielissä paras kokonaisimago on SAK:lla. Toiselle sijalle yltää STTK ja kolmannelle AKAVA. Työnantajapuolta edustavat järjestöt eivät pärjää imagokamppailussa kovinkaan hyvin. Useampi kuin kaksi viidestä kokee SAK:n sanomiset järkeviksi työmarkkina- ja tulopolitiikassa. Kun järjestöjen vaikutusvaltaa arvioidaan, kärkeen nousevat SAK, TT ja AKAVA. Vähiten vaikutusvaltaisiksi koetaan Palvelutyönantajat ja Kunnallinen työmarkkinalaitos.
Lisätietoja:
- Juhani Pehkonen, TNS Gallup Oy, puh. (09) 6135 0503 tai 040 557 2393
- Matti Tukiainen, SAK, puh. (09) 7721 340 tai 0400 600 099
- Matti Hynynen, STTK, puh. (09) 1315 2230 tai 0400 416 405
- Jarmo Nurmio, AKAVA, puh. (09) 1502 599 tai 040 544 7430