Suomen Gallup: Kolme neljästä käyttäisi valtiontalouden pelivaraa julkisten palvelujen parantamiseen (11.10.2000)

Enemmistö suomalaisista (58 %) käyttäisi valtiontalouden pelivaraa maltillisten verokevennysten ohella julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan kehittämiseen. Joka viides (20 %) suomalainen käyttäisi kaiken liikenevän palvelujen kehittämiseen. Yhteensä siis peräti kolme neljästä suomalaisesta (78 %) toivoo, että valtiontalouden liikkumavaraa käytettäisiin myös julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan parantamiseen. Vain joka kuudes (17 %) suomalainen ottaisi mieluiten tuntuvat verokevennykset puuttumatta palveluihin sen kummemmin.

Kaikkein voimakkaimmin julkisten palvelujen puolesta puhuvat Vasemmistoliiton kannattajat, joista peräti joka toinen (49 %) käyttäisi koko valtiontalouden pelivaran palvelujen ja sosiaaliturvan kehittämiseen. Julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan merkitystä korostetaan kuitenkin myös kaikissa muissa väestöryhmissä. Esimerkiksi kokoomuslaisista yhteensä 78 prosenttia pitää tärkeänä, ettei koko pelivaraa käytetä verokevennyksiin.

Tiedot käyvät ilmi Suomen Gallupin Työmarkkinailmastotutkimuksesta, johon elo-syyskuun vaihteessa haastateltiin 1023 suomalaista.

Julkisten palvelujen heikentäminen torjutaan jyrkästi kaikissa väestöryhmissä. Neljä viidestä (82 %) korostaa, ettei verotusta saa keventää julkisten palvelujen kustannuksella. Suomalaiset ovat asiasta entistä vakuuttuneempia.

Lähes kolme neljästä (71 %) suomalaisesta uskoo, että verokevennyksistä puhutaan yleensäkin aivan liikaa ja samalla unohdetaan tarve parantaa julkisia palveluita. Tämäkin näkemys on vallalla kaikissa väestöryhmissä. Kansalaisten kuva verokevennyskeskustelusta onkin hyvin erilainen kuin valtionvarainministeri Niinistön, joka on julkisesti kummastellut, ettei verokevennyksistä puhuta enempää. Kokoomuksen äänestäjistä kaksi kolmesta (62 %) on tässä eri mieltä Niinistön kanssa.

Työssä jaksaminen huolettaa.

Suomalaiset ovat entistä vakuuttuneempia siitä, että työntekijöiden loppuun palaminen on suuri ongelma tämän päivän työelämässä. Jopa 92 prosenttia suomalaisista on tätä mieltä; valtaosa heistä on asiasta täysin vakuuttuneita. Näkemys on yhteinen kaikissa väestöryhmissä. Kaikkein suurinta huoli uupumisesta on toisaalta pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla (96 %), toisaalta maatalousyrittäjien keskuudessa (100 %).

Erot väestöryhmissä ovat erittäin pienet. Vähiten työssä jaksamisesta ovat huolissaan yrittäjät, mutta heistäkin kolme neljästä (74 %) kantaa huolta loppuun palamisesta. Toisaalta vain joka viides suomalainen (22 %) uskoo, että työntekijöillä on enää varaa työtahdin lisäämiseen ja joustamiseen, jotta Suomi pärjäisi kansainvälisessä kilpailussa. Vain viisi prosenttia suomalaisista pitää työtahdin lisäämistä täysin oikeana ratkaisuna. Yrittäjistä jopa 44 prosenttia uskoo, että ruuvia vielä voitaisiin kiristää, mutta heistäkin vain kahdeksan prosenttia on asiasta täysin vakuuttunut.

Kolme neljästä (74 %) suomalaisesta ajattelee, että voittojen tavoittelusta ja omistajien hellimisestä on tehty työelämässä pääasia unohtamalla työntekijät ja heidän tarpeensa. Tämäkin näkemys on yhteinen kaikissa väestöryhmissä. Yrittäjistä näin ajattelee 54 prosenttia ja johtavassa asemassa olevista 60 prosenttia. Työntekijöistä väitteen allekirjoittaa jopa 84 prosenttia.

Suomalaisten näkemykset tuovat mielenkiintoisen näkökulman myös syksyn tulokierrokselle. Kolme neljästä (73 %) nimittäin uskoo myös, että yritysjohdon puheet maltista ja uhrauksista ovat epäuskottavia, koska nämä vain ajavat itselleen lisäetuja.

Usko työehtosopimusten vähimmäisturvaan on vankka.

Vastaajia pyydettiin tällä kertaa ottamaan kantaa myös ajankohtaiseen kysymykseen työehtosopimuksen yleissitovuudesta. Suomalaisten oikeudentunto on tässä asiassa vahva. Yhdeksän kymmenestä (89 %) pitää kohtuullisena, että villit ja järjestäytyneet työnantajat noudattavat työntekijöidensä kohtelussa samoja vähimmäisehtoja. Kansa on tästäkin yksimielinen: yrittäjistä tätä mieltä on 83 prosenttia. Lähes yhtä moni (86 %) pitää oikeana, että vuokratyöntekijöiden työehdot ovat samat kuin vakituisessakin työsuhteessa samaa työtä tekevien. Myös tästä kaikki väestöryhmät ovat samaa mieltä.

Lähes yhdeksän kymmenestä (86 %) pitää tärkeänä, että työsuhteen vähimmäisehdoista sovitaan työehtosopimuksin, koska yksittäinen työntekijä ei pysty tasavertaisesti sopimaan palkastaan työnantajan kanssa. Täysin eri mieltä on vain prosentti suomalaisista. SAK:laisista työehtosopimuksiin turvaa jopa 91 prosenttia. Myös Suomen Yrittäjien jäsenet (74 %) ja yrittäjät yleensäkin (75 %) pitävät työehtosopimusten vähimmäisturvaa tärkeänä.

Ay-liike ja presidentti vakavimmat työttömyyden torjujat.

Suomalaisten mielestä vakavimmin työttömyyttä vastaan taistelee edelleen ammattiyhdistysliike. Kaksi kolmesta (62 %) uskoo ay-liikkeen toimineen vakavissaan tai ainakin melko vakavissaan työttömyyden voittamiseksi. Seuraavaksi parhaan arvion kansalaiset antavat tuoreeltaan presidentti Tarja Haloselle sekä työnantajille, joiden työhön työllisyyden hyväksi uskoo lähes joka toinen (47 %). Paavo Lipposen hallitukseen (39 %) ja oppositioon (35 %) uskoo runsas kolmannes kansasta. Suomen Pankki saa mittauksessa kaikkien aikojen huonoimman arvosanan: se on kunnostautunut työllisyydenhoidossa joka kuudennen suomalaisen (17 %) mielestä.

Ay-liike puolestaan saa jälleen tämän syksyn mittauksessa suomalaisilta kaikkien aikojen parhaan arvosanan työstään työllisyyden hyväksi. Eniten kiitosta ay-liike saa nuorilta. Alle 25-vuotiaista peräti 71 prosenttia uskoo ammattiyhdistysliikkeen tehneen vakavaa työtä työttömyyden voittamiseksi. Myös työttömät turvaavat edelleen ay-liikkeeseen. Enemmistö työttömistä (57 %) uskoo ay-liikkeen toimineen vakavissaan työllisyyden hyväksi. Työnantajien työ työllisyyden hyväksi vakuuttaa 40 prosenttia työttömistä ja presidentin toiminta tässä suhteessa joka kolmannen (35 %).

Lisätietoja: Suomen Gallupin tutkimusjohtaja Juhani Pehkonen, puh. 040 557 2393 Osastopäällikkö Eero Heinäluoma, puh. 0400 463 870 Tiedotuspäällikkö Sari Aalto-Matturi, puh. 0400 508 234