Suomeen perustettava työelämän kehittämisen palvelukeskus

SAK:n Lauri Ihalainen politiikkaohjelman avausseminaarissa

– Suomalaisen työelämän ja koko yhteiskunnan tulevaisuuden haasteet liittyvät väestön ikääntymiseen, työntekijöiden osaamisen varmistamiseen, työntekijöiden hyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämiseen sekä muutoksen ja turvallisuuden parempaan tasapainoon. Työelämän laadun parantamista tarvitaan etenkin kun työmarkkinoilta poistuu vuosittain enemmän työntekijöitä kuin uusia tulee tilalle.

– Suuri tavoite on työllisyysasteen nostaminen takaisin 75 prosenttiin. Viesti on: korkeampi työllisyysaste ja laadukkaammat, toimeentulon turvaavat työsuhteet, SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen sanoi tiistaina Helsingissä Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman avausseminaarissa

Työelämän kehittämishankkeet koottava yhteen

– Työelämän kehittämisen erillisten ja määräaikaisten ohjelmien tilalle tulisi SAK:n mielestä perustaa työelämän kehittämisen palvelukeskus sen jälkeen kun Tykes-ohjelma päättyy vuonna 2009. Palvelukeskuksen avulla vältettäisiin päällekkäinen ohjelmatoiminta ja paremmalla koordinaatiolla saataisiin enemmän tuloksia ja vaikuttavuutta työpaikoille. Seuraava askel olisi ohjauksellisesti yhdistää toisiaan tukevaksi strategiaksi työelämän kehittämishankkeita ja Tekesin ns. kovan teknologian hankkeita ja resursseja. Uuden ministeriön perustaminen luo tälle ajattelulle myös hallinnollisia edellytyksiä.

– Hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää myös parannuksia palkansaajien sosiaaliturvaan mm. muutosturvan osalta. Painopiste siirtyy yksittäisen työpaikan turvaamiseen työntekijöiden työllisyyden turvaamisesta, työstä ja ammatista toiseen. Työpaikan menettämistilanteissa on tärkeintä luoda siltoja työstä työhön koulutuksen ja muiden työvoimapolitiikan keinojen avulla. Isojen joitakin paikkakuntia ja alueita koettelevien kriisien varalta pitäisi olla eri toimijoita yhdistävä valmiussuunnitelma.

Palvelualoille saatava oma kansallinen ohjelma

– Palvelualat ovat nousseet Suomen merkittävimmäksi työllistäjäksi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Palvelualojen kehittämiseksi tulisi käynnistää oma kansallinen palveluohjelma, jonka puitteissa etsittäisiin keinoja työllisyyden, tuottavuuden ja palvelujen vientimahdollisuuksien parantamiseksi.

– Puhuttaessa työelämän tasapainoisesta kehittämisestä ja joustavuuden ja turvallisuuden tasapainosta, tahtoo arjessa käydä niin, että työntekijälähtöinen joustavuuden parantaminen jää jalkoihin tuotannon ja työnantajien kaipaaman joustavuuden sijasta. On tärkeää havaita, että työntekijät joustavat erittäin paljon mm. alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden alueella sekä työelämän sisällä.

– Esimerkiksi korvauksettomien ylitöiden määrät ovat kasvaneet hurjasti, pienten lasten isät tekevät pisintä työpäivää, työn ja muun elämän raja hämärtyy ja perheystävällisiä työpaikkoja ei ole liiaksi asti. Lisäksi Suomessa on EU-maista eniten ns. epäsäännöllisiä työaikoja, työntekijät vaihtavat työtä ja ammattia keskimäärin viisi kertaa urallaan ja yrittäjäriskiä valutetaan palkansaajille.

– Peräänkuulutan työntekijälähtöistä joustavuutta työelämään &#;8211 kilpailukeinoja saada osaavaa työvoimaa, Ihalainen totesi seminaarissa.