Suomalaiset yhdistäisivät SAK:n ja STTK:n
Elinkeinoelämän vaikutusvallan kasvu huolestuttaa kansalaisia
Suomalaiset ovat huolestuneita elinkeinoelämän vaikutusvallan kasvusta Suomessa. Keväällä toteutetussa galluptutkimuksessa useampi kuin neljä viidestä suomalaisesta (83 %) arvioi, että ammattiyhdistysliikkeen tulisi koota rivinsä turvatakseen palkansaajien aseman markkinavoimien puristuksessa. Peräti yhdeksän kymmenestä (91 %) suomalaisesta uskoo, että elinkeinoelämän painoarvo yhteiskunnassa tulee edelleen kasvamaan. Vain harvempi kuin joka kolmas (30 %) arvioi, ettei elinkeinoelämän rivien tiivistymisellä ja työnantajien keskusjärjestöjen yhdistymisellä ole merkitystä palkansaajien aseman kannalta.
Tutkimukseen haastateltiin keväällä yhteensä 1035 suomalaista. Vastaajat edustavat Suomen 15 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen virhemarginaali on ± 3 prosenttia.
Selvä enemmistö eli noin kolme neljästä (72 %) suomalaisesta uskoo, että ammattiyhdistysliikkeen tulisi elinkeinoelämän vahvistuneen edunvalvonnan vuoksi terävöittää ja koventaa omia otteitaan.
Mielipiteet jakautuvat enemmän kysyttäessä, edellyttääkö elinkeinoelämän rivien tiivistyminen myös palkansaajaliikkeeltä rakenteellisia muutoksia. Puolet (50 %) uskoo, että myös ammattiyhdistysliikkeen järjestörakenteet on pantava remonttiin. Hiukan harvempi (42 %) arvioi, ettei rakenteellisia uudistuksia välttämättä tarvita. Selkeimmin ay-liikkeen rakenteellisia uudistuksia vastaan ovat yrittäjät, joista 56 prosenttia uskoo, että ay-liike pärjää hyvin nykyiselläkin järjestörakenteella ilman muutoksia. Tutkimuksessa ei tämän kysymyksen yhteydessä yksilöity, minkälaisia nämä uudistukset voisivat olla, eli puhutaanko esimerkiksi liittofuusioista vai keskusjärjestötason uudelleenorganisoitumisesta.
Enemmistö suomalaisista (56 %) kuitenkin lähtee siitä, että noin miljoonaa palkansaajaa edustavan SAK:n ja 600 000 palkansaajan STTK:n tulisi yhdistyä voidakseen toimia vastapainona yhdistyneelle EK:lle. Vain kolmannes (32 %) ei pidä keskusjärjestöjen yhdistymistä oikeana ratkaisuna. Erityisen mielenkiintoista on, että SAK:laiset ja STTK:laiset ovat keskusjärjestöjensä yhdistymisestä täsmälleen yhtä mieltä: kaksi kolmesta (68 %) niin SAK:laisten kuin STTK:laistenkin liittojen jäsenistä yhdistäisi keskusjärjestöt, kun taas vain joka neljäs (25 %) jäsen haluaa pitää nämä kaksi keskusjärjestöä edelleen erillisinä. Akavalaiset sen sijaan ovat eri linjoilla: vain reilu kolmannes (39 %) yhdistäisi SAK:n ja STTK:n, kun taas niukka enemmistö (51 %) torjuu ajatuksen.
Elinkeinoelämän uudelleenorganisoitumisella nähdään olevan myös myönteisiä vaikutuksia. Kolme neljästä (72 %) arvioi, että ay-liikkeen toimintaa helpottaa se, että vastassa on vain yksi työnantajakeskusjärjestö. Suunnilleen yhtä moni (73 %) myös arvelee, että kansainvälisillä markkinoilla elinkeinoelämän rivien tiivistyminen voi olla myös suomalaisen palkansaajan etu.
Kaavioita (pdf)
– Mitä elinkeinoelämän rivien tiivistäminen ja työnantajien keskusjärjestöjen yhdistäminen merkitsee: suhtautuminen väittämiin
– SAK:n ja STTK:n tulisi yhdistyä voidakseen toimia vastapainona yhdistyneelle Elinkeinoelämän keskusliitolle EK:lle
– Ammattiyhdistysliike pärjää hyvin nykyisellä järjestörakenteella ilman muutoksia
Lisätietoja:
SAK:n jäsenpalveluosaston johtaja Matti Tukiainen, puh 0400 600 099