Suomalaiset työntekijät joustavuudessa EU:n kärkeä
Suomalaiset työntekijät edustavat työaikajoustoissa EU:n kärkeä, tuore tutkimus osoittaa. Siitä huolimatta työnantajat ovat sopimusneuvotteluissa vaatineet työntekijöiltä yhä suurempaa joustavuutta, SAK:n työaika-asiantuntija Juha Antila ihmettelee.
Vuorotyötä tehdään Suomessa yhtä paljon kuin monissa Itä-Euroopan maissa: joka viides suomalainen ilmoittaa työskentelevänsä vuoroissa. Esimerkiksi Tanskassa vastaava luku on seitsemän prosenttia. Yötöissä työskentelee Suomessa kuukausittain lähes joka neljäs, kun muualla Pohjoismaissa samassa asemassa on joka viides. Luvut käyvät ilmi tuoreesta Eurofoundin työolotutkimuksesta.
&#;8211 Vaatimuksia lisäjoustoihin perustellaan usein kilpailukyvyllä. Kuitenkin näyttää siltä, ettei verrokkimaissa vastaavia joustoja tarvita. Koska joustamme työajoissa jo nyt enemmän kuin muut, kuinka pitkälle suomalaisten työntekijöiden pitää kansallisen kilpailukyvyn nimissä venyä? Antila kysyy.
Suomalaiset kokevat myös työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen vaikeammaksi kuin pohjoismaiset naapurinsa. Erittäin hyvin työn ja muun elämän saa sovitettua yhteen suomalaisista reilu kolmannes (34 %), kun tanskalaisista niin kokee yli puolet (58 %). Työaikajoustojen yleisyydessä Suomi on pohjoismaiden kärkeä, mutta työn ja yksityiselämän yhteensovittamisessa pohjoismaiden peränpitäjä.
Tällä hetkellä joustot hyödyttävätkin erityisesti työnantajia. Jousto toiseen suuntaan on kitkaisempaa, Antila sanoo.
– Työaikajoustojen tulisi olla vastavuoroisia. Työntekijät eivät saa joustaa itseään uuvuksiin. Työaikajoustot voidaan rakentaa myös siten, että sekä työntekijä että työnantaja hyötyvät. Ainoastaan tällaiset lisäjoustot ovat hyväksyttäviä. Silloin työntekijän jaksaminen paranee ja työn tuloksellisuus kehittyy. Työajoilla on merkittävä vaikutus työntekijöiden hyvinvointiin tai pahoinvointiin.
Työajat ovat nousseet kiistakysymykseksi useissa työehtosopimusneuvotteluissa. Esimerkiksi keväällä elintarvikealalla SEL lakkoili välttyäkseen kohtuuttomilta työaikajoustoilta. Lokakuussa postialan työntekijät käynnistivät työtaistelutoimet lisääntyvän yötyön uhkaa vastaan. Myös käynnissä olevissa lentoemäntien ja stuerttien neuvotteluissa työaika on keskustelujen keskiössä. Lentoemännät haluavat säilyttää työn raskauden vaatimat riittävät lepoajat, joita työnantaja puolestaan haluaisi rajoittaa.