Suomalaiset palkansaajat hyötyvät EU-päätöksistä – esimerkkinä esitys nollatuntisopimusten rajaamisesta 

Vaarana on, että kevään vaaleissa äärioikeistolaiset ryhmät saavat nykyistä suuremman vallan sekä parlamentissa että komissiossa, toteaa palkansaajien yhteisen Brysselin-toimiston FinUnionsin johtaja Aleksi Kuusisto.

– Varsinkin nyt on tärkeää äänestää, kun populistiset ja ääriliikkeet yrittävät jarruttaa EU:n päätöksentekoa, Kuusisto sanoo.

Nykyinen komissio on myönteisempi työntekijöille sitä edeltäneisiin komissioihin verrattuna. 

– José Manuel Barroson komissiot laiminlöivät Euroopan työmarkkinoiden säätelyn. Nykyisen eli Jean-Claude Junckerin komission aikana suomalaisetkin ovat saaneet paljon parannuksia työelämään, Kuusisto kehuu.

Työelämän sääntely edennyt viime vuosina

Suomalaisen työelämän säätely on eurooppalaisittain korkeatasoista. Silti unioni on tuonut työelämään hyötyjäkin. Esimerkiksi lähetettyjä työntekijöitä koskeva direktiivi oikeuttaa korvaamaan myös suomalaiselle työntekijälle matka-, majoitus- ja ruokakulut kohdemaassa.

Nollatuntisopimuksien käyttöön saatiin neuvoteltua rajoitteita, joiden mukaan työtunneista on sovittava hyvissä ajoin. Jos työnantajan kanssa sovitut tunnit eivät työntekijästä riippumattomista syistä toteudu, työnantaja on velvollinen maksamaan niistä. 

Nollatuntisopimuksia säätelevä direktiivi hyväksyttiin Euroopan parlamentissa huhtikuussa. Suomessa on arvioitava ensi vaalikaudella, mitä muutoksia meillä on tämän johdosta tehtävä lainsäädäntöön.

Perhevapaadirektiivi antaa huoltajalle mahdollisuuden sairaan omaisen hoitoon.

– Suomessa tämä on uusi juttu. Direktiivi lupaa viisi päivää omaisen hoitoon.

Koska Suomessa on jo oikeus jäädä hoitamaan sairasta lasta, viiden päivän oikeutta omaisen hoitoon ei sovelleta täysimääräisesti. Päivien tarkasta määrästä ei vielä tiedetä. 

Euroopan työviranomainen aloittaa työnsä kesällä. Hänen tehtäviinsä kuuluu auttaa jäsenmaiden viranomaisia rajat ylittävissä työehtorikkomuksissa ja selvittää niitä. 

– Suomalainen viranomainen voi saada EU-työviranomaiselta apua, jos vaikkapa itäeurooppalainen postilaatikkofirma rikkoo Suomessa paikallista työlainsäädäntöä. Viranomainen koordinoi kansainvälistä tutkimusta ja voi toimia välittäjänä riidoissa, Kuusisto selventää. 

Seuraavana vuorossa eurooppalainen sosiaaliturvanumero ja stressidirektiivi 

Uuden parlamentin tehtäväksi jää muun muassa päättää eurooppalaisesta sosiaaliturvanumerosta. 

– Sosiaaliturvanumero auttaisi kaikkia eurooppalaisia työntekijöitä ja työnhakijoita, jotka siirtyvät EU-maasta toiseen. 

Vielä EU ei ole päässyt yksimielisyyteen, korvaisiko eurooppalainen sosiaaliturvanumero kansalliset tunnukset vai käytettäisiinkö kansallista tunnusta rinnakkain eurooppalaisen kanssa. 

Kuusisto kaipaa uudelta parlamentilta säätelyä, joka vähentäisi psykososiaalisia riskejä, kuten stressiä. 

– Direktiivi antaisi velvoitteita työnantajalle työn ohjaamisesta ja organisoinnista.

Tiina Tenkanen