Suomalaiset haluavat nostaa työttömyysturvan Pohjoismaiden tasolle
SAK tutkitutti kansalaisten käsityksiä
Lähes kaksi kolmesta (62 prosenttia) suomalaisesta haluaa nostaa Suomen työttömyysturvan pohjoismaiselle tasolle. Eniten korotusta kannattavat 50-60-vuotiaat (72 %) sekä työntekijät (74 %) ja alemmat toimihenkilöt (69 %) sekä ehkä odotetustikin työttömät (74 %).
Tällä hetkellä Suomen työttömyysturva on keskimäärin 810 euroa kuukaudessa. Ruotsissa vastaava summa on 1050 euroa ja Tanskassa 1160 euroa.
SAK:n elinkeinoasioiden päällikön Janne Metsämäen mukaan suomalaisten näkemys työttömyysturvan tason nostamisesta vastaa hyvin SAK:n asettamia tavoitteita. Hänen mukaansa asia on esillä myös Vanhasen kakkoshallituksen käynnistämän sosiaaliturvauudistuksen asialistalla.
– Sosiaaliturvauudistuksen yksi päätavoite on köyhyyden vähentäminen Suomessa. Tässä mielessä työttömyysturvan tason nostaminen muutamalla sadalla eurolla kuukaudessa toteuttaisi hyvin uudistuksen tavoitetta, Metsämäki totesi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa, jossa julkaistiin SAK:n TNS Gallupilla teettämä työttömyysturvaselvitys.
Keskimääräistä varauksellisemmin työttömyysturvan tason nostamiseen suhtautuvat yrittäjät, ylemmät toimihenkilöt sekä korkeasti koulutetut. Kuitenkin enemmistö kaikissa vastaajaryhmissä haluaa nostaa työttömyysturvaa.
Tutkimusaineisto kerättiin 10.-15. lokakuuta. Vastaajia oli 1281 ja he edustavat 15-74-vuotiaita suomalaisia. Tutkimuksen luotettavuusväli on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Työllistymissopimus puree työttömyyteen
Selvityksessä kysyttiin vastaajilta, millä eri toimenpiteillä heidän mielestään voitaisiin parhaiten vähentää työttömyyttä.
Tarjotuista vaihtoehdoista suomalaiset nostivat ykköseksi työnhakijan, työvoimaviranomaisen ja työnantajan yhdessä solmiman työllistymissopimuksen, jossa luvataan työpaikka yksilöllisten työvoimapalvelujen, koulutuksen tai kuntoutuksen jälkeen. Työllistymissopimuksen tehoon uskoo 63 prosenttia suomalaisista.
Lähes yhtä moni (61 prosenttia) uskoo, että työttömyys on voitettavissa työnhakijan ammattitaidon parantamisella, esimerkiksi työharjoittelulla, koulutuksella tai tukityöllä.
Sen sijaan työttömyyskorvausten leikkaamiseen työllistämisen vauhdittajana suomalaiset eivät usko. Vain 19 prosenttia pitää korvausten leikkaamista tehokkaana keinona työttömyyden vähentämiseksi.
Ansioturvaa ei saa heikentää
Tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista vastustaa sitä, että valtio vähentäisi suhteellista rahoitusosuuttaan työttömyyskassan maksamissa eli niin sanotuissa ansiosidonnaisissa työttömyyskorvauksissa. Tätä mieltä on 56 prosenttia vastaajista. Päinvastaista mieltä on 13 prosenttia suomalaisista.
– Jos valtio vähentäisi suhteellista osuuttaan ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta, palkan mukaan määräytyvä ansiosidonnainen työttömyysturva heikkenisi. Suomalaiset näyttävät kannattavan laajasti näkemystä, että valtion on kohdeltava työttömyysturvan rahoituksessa kaikkia työttömiä yhdenvertaisesti, Janne Metsämäki toteaa.
Metsämäki huomauttaa myös, että tutkimuksen mukaan peräti 93 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että jos ihminen tekee työnsä ja maksaa veronsa, hän on oikeutettu ansioiden mukaisiin sosiaalietuuksiin esimerkiksi joutuessaan työttömäksi.
Koko tutkimusaineisto löytyy pdf-muodossa oikeanpuoleisen palstan linkin kautta.