Suomalaiset eivät lakkoile turhaan
Suomalaiset työntekijät eivät vaadi yleensä palkkaa tai muita etuuksia lakkoillessaan, muistuttaa SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto. Useimmiten lakot johtuvat huonosta henkilöstöpolitiikasta tai työnantajan haluttomuudesta tehdä yhteistyötä.
– Esimerkiksi Postin lakko ja siihen liittyneet tukilakot vastustivat työnantajan suunnitelmia heikentää tuntuvasti pienipalkkaisten postilaisten palkkoja sekä työehtoja. Kaikki kiistaan liittyneet lakot olivat laillisia ja perusteltuja, Lehto huomauttaa.
Helsingin Sanomat uutisoi tänään EK:n tilastosta, jonka mukaan työtaisteluihin on osallistunut tänä vuonna noin 100 000 työntekijää. Arviossa on mukana 18. syyskuuta järjestettyyn palkansaajien mielenilmaukseen osallistuneet työntekijät.
Lukumäärällisesti työtaisteluita on tänä vuonna ollut tavallista vähemmän, eli yhteensä 74, kun yleensä niitä on Suomessa vuosittain kaksin- tai kolminkertainen määrä.
– Suomi ei siis ole missään tapauksessa mikään lakkoilun suurmaa. Lakot on yleensä lyhyitä ja kestävät vain muutaman työvuoron ajan. Työntekijät varmistavat aina, ettei lakosta koidu suuria omaisuusvahinkoja.
Lyhyen kestonsa vuoksi suomalaistyöntekijöiden mielenilmauksista ei myöskään koidu työajanmenetyksiä yhtä paljon kuin joissain muissa Pohjoismaissa, joissa on lakkoja lukumäärällisesti vähemmän kuin Suomessa.
– Suomalaisissa työtaisteluissa menetetään vähemmän työtunteja kuin esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa, joissa lakkoja on lukumäärällisesti vähemmän. Pohjoismaiden väliset vertailut ovat aina hankalia, koska esimerkiksi Ruotsissa työntekijöillä ei ole tarvetta lakkoilulle, sillä heillä on suomalaisia työntekijöitä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa työhönsä.
SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholmin blogi aiheesta: Työrauha on hyvä Suomessa.