Sukupolvenvaihdos yhteinen haaste

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ja Perheyritysten Liitto PL:

SAK ja Perheyritysten Liitto ovat jatkaneet syksyllä 2002 alkanutta keskinäistä vuoropuheluaan. Työelämässä ja yrityksissä käynnistynyt sukupolvenvaihdos on järjestöjen yhteinen haaste. Lähivuosina siirtyy eläkkeelle tuhansia perheyrittäjiä ja kymmeniä tuhansia ay-liikkeen luottamushenkilöitä. Suomalaisen työn ja kotimaisessa omistuksessa olevien yritysten toimintaedellytyksistä on pidettävä huolta, jotta pärjäisimme vastakin globaalissa kilpailussa.

Sukupolvenvaihdosten onnistunut läpivienti on mittava tehtävä sekä omistajille, yritysjohdolle että henkilöstölle. Kaikki kokevat murroksessa epävarmuutta. Siksi tarvitaan lisää ennustettavuutta, turvallisuutta ja vakautta. Viisaasti toimien muutostilanteet voidaan kuitenkin kääntää uhkasta mahdollisuudeksi. Aidon yhteistoiminnan ja avoimen vuorovaikutuksen vahvistaminen yritystasolla on avain omistajien ja työntekijöiden keskinäiseen luottamukseen. Se on yhteinen voimavara, jota on syytä vaalia. Seuraava hallitus voisi politiikkaohjelmissaan huomioida työelämän käynnissä olevan suuren murroksen ja yhteiset kehittämistarpeet.

Sukupolvenvaihdosten onnistuminen niin, että turvataan sekä yritystoiminnan jatkuminen ja kasvunäkymät että henkilöstön työpaikat on SAK:n ja Perheyritysten Liiton yhteinen tavoite. Järjestöt kokoavat ja vaihtavat tietoja hyvistä yritystason esimerkeistä sukupolvenvaihdosten toteuttamisesta perheyrityksissä. Omistajayrittäjien ja pääluottamusmiesten yhteisiä tapaamisia jatketaan ja niihin kutsutaan myös ns. seuraavan sukupolven edustajia. SAK osallistuu vuonna 2007 perheyritystapahtumaan ja Perheyritysten Liitto SAK:n 100-vuotisjuhlaan.

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksiin kuuluu kyky neuvotella ja sopia. Järjestöt arvostavat molemminpuolista järjestäytymistä ja sen pohjalle rakentuvia hyviä neuvottelusuhteita ja edunvalvontaa yhteiskunnassa. Työehtosopimusjärjestelmä ja laajat tuloratkaisut ovat tukeneet sekä talouskasvua että suotuisaa ostovoiman ja työllisyyden kehitystä. Ne ovat osaltaan luoneet myös vakaat ja ennustettavat olosuhteet kannattavalle yritystoiminnalle.

Ajan haasteisiin vastaavaa valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen kolmikantayhteistyötä tarvitaan Suomessa jatkossakin. SAK osallistuu näihin neuvotteluihin sopimusosapuolena. Perheyritysten Liitto ei ole työmarkkinaosapuoli, eikä sellaiseksi pyri. Liitto edustaa sen sijaan omistajanäkökulmaa ja määräysvaltaa suomalaisesti omistetuissa perheyrityksissä, jotka ovat merkittäviä työllistäjiä ja toimivat kasvuhakuisesti sekä kotimaassa että kansainvälisillä markkinoilla.

Elinkeinoelämän järjestöt ovat keväällä 2006 muodostaneet suomalaisen omistajuuden neuvottelukunnan (SONK), jossa perheyrityksillä on aktiivinen rooli. Omistajuuteen liittyvän elinkeinoelämän ja ay-liikkeen vuoropuhelun kehittäminen on tarpeen, jotta voitaisiin edistää sijoittamista Suomeen ja päätösvallan pysymistä kotimaassa myös omistuksen kautta. Valtioneuvoston globalisaatiohankkeen osana toteutunut eri toimialojen elinkeinopoliittinen vuoropuhelu on hyvä toimintatapa.

Suomi ei saa ajautua pelkäksi tytäryhtiötaloudeksi, jossa päätösvalta luisuu pois omista käsistämme. Kasvollinen ja vastuullinen perheyrittäjyys ja siihen liittyvä pitkäaikainen omistus samoin kuin valtion omistus, työeläkerahastot ja osuuskunnat sekä enenevässä määrin myös kansalaisten oma sijoitusvarallisuus voivat tukea tätä tavoitetta.

Valtion ja kuntien elinkeinopolitiikalla voidaan vahvistaa tuntuvastikin työllisyyttä ja yritystoiminnan edellytyksiä Suomessa. Suomalaisen intressin edistäminen, johon olennaisena osana liittyy omistajuus- ja työllisyysnäkökulma, tulee olla elinkeinopolitiikan keskeinen tavoite. Toimenpiteiden painopistettä tulisi siirtää aikaisempaa enemmän olemassa olevan yrityskannan uudistamiseen ja työllistäviin kasvuyrityksiin. Erityisen perheyritysmääritelmän käyttöönottoa yrityskokoon perustuvien luokittelujen ohella tilastoinnissa ja muussa säädöspohjassa on syytä harkita, sillä myös omistamisella eikä ainoastaan yrityskoolla on väliä. Työ- ja yrityselämän sukupolvenvaihdosten sujuva toteutus on huomioitava myös julkisissa yrityspalveluissa.

Jatkossakin suomalaisten hyvinvoinnin voi taata vain vahva, kilpailukykyinen kansantalous ja sen kasvu. Järjestöt katsovat, että kotimaiseen työllistävään yrityspääomaan sijoittaminen edistää parhaiten työllisyyttä ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusperustaa. Siksi Suomen pitää olla vastakin hyvä paikka tuotannon ja palvelujen sijoittua, palkansaajien elää ja tehdä työtä sekä omistajan yrittää ja omistaa.