Sosiaalipaketin jälkeen tarvitaan työllisyyspaketti
Ihalainen vetosi voimakkaasti työllisyyden puolesta
SAK:n valtuuston syyskokous 23.-24.11.2001
Kiljavan opisto, Nurmijärvi
Ihalainen esitti SAK:n valtuuston syyskokouksessa voimakkaan vetoomuksen lisäpanostuksista työllisyyteen. Hän suuntasi sanomansa niin omalle väelle, hallitukselle kuin työnantajillekin.
– Hallituksen tulee myös talouspoliittista pelivaraansa käyttäen ja tarvittaessa velan maksuvauhdista tinkien varautua taloutta ja työllisyyttä elvyttäviin toimiin. Lipposen johtaman hallituksen tavaramerkki on ollut työttömyyden määrätietoinen nujertaminen. Nyt muuttuvissakin maailmantalouden ja talouskasvun olosuhteissa tätä työllisyyden turvaamisen ja parantamisen linjaa on jatkettava. Meidän on myös itse pidettävä kirkkaana mielessä se, että työllisyyden turvaaminen ja parantaminen on SAK:n ykköstavoite.
– Siksi esitän, että ensi vuoden alkupuolelle – valtion vuoden 2003 budjetin kehyslinjauksien yhteyteen – valmistellaan työllisyyttä tukeva toimenpidepaketti. Nyt syntyneen mittavan sosiaalipaketin jälkeen on tarve keskittyä työllisyyspaketin rakentamiseen ja sen jälkeen ponnistaa syksyä kohden myös työmarkkinaratkaisun valmisteluun. Myös tulevan työmarkkinaratkaisun yhteyteen voisi luontevasti liittyä toimia, jotka tukisivat työllisyyden parantamista.
Kuuden kohdan työllisyyspaketti voisi Ihalaisen mukaan olla seuraavanlainen:
1. Määrärahoja ja voimavaroja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja koulutukseen lisätään.
2. Lomautusten ja irtisanomisten välttämiseksi rakennetaan yritysten kanssa yhteisvastuullisia, taloustaantuman yli kantavia koulutusratkaisuja.
3. Valtion ja kuntien yhteistyötä edistäen luodaan edellytyksiä henkilöstön palkkaamiselle keskeisiin peruspalveluihin ja työllistymistä tukeviin töihin.
4. Syrjäytymisuhan edessä oleville pitkäaikaistyöttömille ja nuorille räätälöityjä eritystoimia tehostetaan.
5. Panostuksia asuntorakentamisen tukemiseen lisätään mm. asuntolainoitusta kehittäen.
6. Julkisten investointien ja korjaushankkeiden toteutumista tehostetaan ja aikaistetaan. Alueellisen tasa-arvonkin kannalta on tärkeää, että tie-, rautatie- ja väyläverkkoja kehitetään. Laajakaistaiset tiedonsiirtoverkot on ulotettava kaikkiin asutuskeskuksiin. Tämä on olennaista kansalaisten ja yritysten tasa-arvon sekä aluepolitiikan kannalta.
– Työllisyyspaketin tueksi voisivat työmarkkinajärjestöt samanaikaisesti laatia -tuloratkaisun työllisyystavoitteiden hengessä – yhteisen suosituksen niistä toimista, joilla tuetaan työpaikkojen turvaamista, koulutusta ja joilla vältetään lomautukset ja irtisanomiset.
Ihalainen korosti, etteivät yhteiskunnan toimet eivät yksin riitä varmistamaan, ettei työttömyys lähde uudelleen kasvuun. – Siksi vetoan voimakkaasti työnantajiin, että kynnys lomauttaa ja irtisanoa pidetään tämän taantuman yli poikkeuksellisen korkealla. Ay-liikkeellä on asiallinen oikeus tätä vaatia myös siksi, että olemme yhdessä ja työllisyyttä tukevan sopimuspolitiikan avulla rakentaneet yrityksille edellytyksiä tervehtyä, vahvistaa taseita ja rakentaa puskureita taloustaantumasta selviämiseksi.
– Työllisyyden turvaamisen ja yritysten pitkän aikavälin menestymisen tulee nyt nousta pikavoittoja tavoittelevien sijoittajien intressien edelle. Nyt pitää investoida työvoimaan eikä vain paisuttaa osakkeenomistajien varallisuutta.
Ihalainen muistutti, että hallitus on omilla toimillaan merkittävästi alentanut myös työnantajien välillisiä sosiaalimaksuja suunnaten helpotukset erityisesti pienemmille yrityksille. Työttömyysturvan suhdannepuskureita käytetään työttömyysvakuutusmaksujen alentamiseen.
Tulokierrokseen kantaa ensi keväänä
Ihalainen totesi puheessaan, että oikea aika ja paikka sopimuspoliittisen linjan vetämiselle on ensi keväänä pidettävä valtuuston kokous.
– Tuloratkaisun osana sovimme, että sopijaosapuolet kokoontuvat vuoden 2002 elokuussa tarkastelemaan toteutunutta ja tulevaa talouden, työllisyyden, hintojen ja ansioiden kehitystä sekä arvioimaan sopimuksen tavoitteiden toteutumista. Olemme siis varanneet sopimukseemme oikea-aikaisen paikan arvioida työmarkkinasopimuksen näköaloja. Nyt onkin ennenaikaista ottaa yksityiskohtaisia kantoja uuden sopimuksen muodosta ja sisältötavoitteista.
Ihalainen myönsi, etteivät eri sektoreiden erilaiset odotukset seuraavan palkkaratkaisun tasoa ja muotoa kohtaan helpota sopimustilannetta. Monilla aloilla palkkaodotukset ovat heikentyneistä talousnäkymistä huolimatta kasvussa.
Kovia palkkaodotuksia on ollut mm. kuntasektorilla. Kuntasektorille Ihalainen ehdottaa useampivuotista palkkaohjelmaa sekä työn vaativuudenarviointiin pohjautuvan palkkausjärjestelmän kehittämistä. Lisäksi tulisi pohtia, miten myös kuntasektorille voidaan rakentaa alalle sopivat tulospalkkausjärjestelmät.
– Julkisen sektorin osalta yleiset ja kuntasektorin pulmat erityisesti tunnistaen pitäisi osapuolten keskustella, mitä johtopäätöksiä valmistuva Kuntien palkkaselvitys – KUNPAS – tuo tullessaan.
Toimikunta pohtimaan nuorten syrjäytymistä
Ihalainen nosti puheessaan vahvasti esille nuorten syrjäytymisen.
– Huolestuttavin on niiden nuorten asema – osaamisen yhteiskunnassa – jotka eri syistä keskeyttävät peruskoulun tai eivät sijoitu peruskoulun jälkeen mihinkään jatkokoulutukseen. Noin 10 prosenttia ikäluokasta jäi vuonna 1999 peruskoulun jälkeen jatkokoulutuksen ulkopuolelle ja vuonna 2000 työmarkkinatuki evättiin 13 000 nuorelta siksi, että he olivat kieltäytyneet tarjotusta koulutuksesta tai työstä.
– Meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa siihen, että merkittävä osa nuorista jää koulutuksen ja työn ulkopuolelle – putoaa mustaan aukkoon. Näidenkin nuorten panosta työelämässä tarvitaan ja nuorille itselleen on tärkeää, että koulutuksen ja työn kautta he välttyvät yhteiskunnalliselta syrjäytymiseltä.
Ihalainen muistutti, että tällä vuosikymmenellä työelämästä poistuu 700 000 – 800 000 työntekijää. Poistuman tilalle tarvitaan runsaasti ammatillisen perustutkinnon suorittaneita nuoria.
– Toisen asteen ammatillisen koulutuksen arvostusta ja vetovoimaa on lisättävä ja lukion ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä on tiivistettävä. Ammatillisen koulutuksen opintososiaalisen tuen on oltava tasa-arvoinen muun koulutuksen tuen kanssa.
– Jokaisella nuorella tulee olla arvo ja paikka yhteiskunnassa sekä mahdollisuus juohevasti ankkuroitua työelämään ja yhteiskuntaan, Ihalainen totesi. – Siksi esitänkin, että hallitus asettaa laajapohjaisen, eri tahoja ja asiantuntijoita edustavan Tulevaisuus kaikille nuorille -toimikunnan. Toimikunnan tehtävänä on kartoittaa nuorten pahoinvointiin, syrjäytymiseen ja työttömyyteen liittyvät syyt ja tehdä eri yhteiskunnan osa-alueita koskevat esitykset nuorten aseman parantamiseksi. Toimikunnan tulisi saada työnsä valmiiksi vuoden 2002 loppuun mennessä, siten että toimenpide-esitykset nousisivat yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttaisivat myös vuoden 2003 eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen ohjelmaan.
Ihalainen tukee STTK:n yhteistyöaloitetta
Ihalainen käsitteli puheessaan myös palkansaajakeskusjärjestöjen suhteita Ihalainen torjui käsitykset siitä, että SAK:n ja STTK:n suhteet olisivat sosiaalipakettineuvottelujen myötä viilenneet. Ihalainen kiitteli erityisesti yhteistyötä STTK:n kanssa neuvottelujen loppuvaiheessa. – Vaikeissa asioissa STTK:n toiminta neuvottelujen loppuvaiheessa oli erityisen rakentavaa ja STTK:n panos nyt syntyneen kompromissin luomisessa oli aivan ratkaiseva.
Ihalainen asettui tukemaan STTK:n aloitetta palkansaajajärjestöjen yhteistyön tavoitteita ja muotoja koskevan yhteistyösopimuksen uudistamiseksi.
– SAK on jo edustajakokouspäätöksissään korostanut suomalaisen palkansaajaliikkeen yhteistyön merkitystä. Olemme olleet valmiita tiivistämään yhteistyötä ja vahvistamaan edunvalvontaa yhdistämällä joitakin yhdessä sovittavia toimintoja.
Lauri Ihalaisen koko puhe
Osoitteesta
löytyvät SAK:n valtuuston esittely, syyskokouksen aikataulu, liittoesitykset valtuustolle ja ajo-ohjeet Kiljavan opistolle. Samaan osoitteeseen kerätään kokouksen aikana mm. lehdistötiedotteet, referaatteja valtuustossa pidetyistä puheista ja valtuuston jäsenten haastatteluja.