Sopimusneuvotteluja koordinoitava tulevaisuudessa myös Euroopan tasolla
Euroopan tason työmarkkinasuhteiden merkitys korostuu tulevaisuudessa, arvioi EU:n komissio tuoreessa raportissaan. Samalla kun työehtosopimusneuvotteluissa suuntaus on yritystason sopimiseen, talouden globalisaatio korostaa neuvottelujen yhä keskitetymmän koordinaation tarvetta.
Komission arvion mukaan merkittävin tulevaisuuden trendi näyttäisi olevan sopimustoiminnan hajautuminen. Neuvottelutoiminnan painopiste on siirtymässä keskusjärjestö-, liitto- ja sektoritasolta yrityksiin. Samanaikaisesti neuvottelujen koordinoimisen tarve kasvaa. Muun muassa Belgiassa, Kreikassa, Irlannissa ja Italiassa työehtosopimusneuvotteluja koordinoidaan jo yhä keskitetymmin. Yhtenä esimerkkinä lisääntyneestä koordinoinnista ovat ns. sosiaalisopimukset, joissa kansalliset hallitukset määrittävät palkkaneuvottelujen perustan. Erityisen suosittua pyrkimys keskitettyyn koordinaatioon on euroalueen maissa, sillä palkankorotusten koordinoinnin avulla inflaation hallinta helpottuu.
Komissio ennustaa raportissaan, että sopimusneuvottelujen koordinointi tulee lisääntymään myös Euroopan tasolla. Euroopan tasolla voitaisiin määritellä vähimmäistasot esimerkiksi sopimalla työelämän perusnormeista ja solmimalla työmarkkinaosapuolten sopimuksia. Tällaisia Euroopan tason sopimuksia on jo solmittu mm. vanhempainlomasta, työperäisestä stressistä ja etätyöstä.
Raportissa kiinnitetään huomiota siihen, että eräissä EU-maissa työehtosopimusten kattavuus on kasvanut siitä huolimatta, että työntekijöiden järjestäytymisaste on hivenen laskenut. Tällaisia maita ovat mm. Tanska, Suomi, Alankomaat, Portugali, Espanja ja Ruotsi. Työehtosopimusten kattavuuden kasvu selittyy sillä, että neuvottelujen piiriin kuuluvien työantajajärjestöjen määrä on kasvanut ja työehtosopimukset koskevat muitakin kuin ammattiliittoihin kuuluvia työntekijöitä.