Sitkeä kampanjointi johti nollatuntisopimusten kieltämiseen Uudessa-Seelannissa
– Yritimme aluksi neuvotella nollatuntisopimusten kieltämisestä yrityskohtaisesti, mutta tämä ei tuottanut tulosta. Niinpä muutimme taktiikkaa, kertoo Tom Buckley uusi-seelantilaisesta palvelualojen ammattiliitto Unitesta.
Buckley vieraili Suomessa Palvelualojen ammattiliitto PAMin kutsumana syyskuussa. Hän oli myös kuultavana eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunnassa, joka parhaillaan käsittelee kansalaisaloitetta nollatuntisopimusten kieltämiseksi.
Nollatuntisopimuksissa työntekijälle ei ole määritelty vähimmäistyöaikaa ja hänet voi jättää roikkumaan ilman yhtään työtuntia.
Uniten taktiikan muutos tarkoitti sitä, että neuvottelemisesta siirryttiin julkisuudessa näkyvään kampanjointiin. Keskeisessä roolissa olivat työntekijät, jotka kertoivat siitä, millaista on työskennellä nollatuntisopimuksella.
– Nollatuntisopimusten työntekijöille aiheuttamia ongelmia on vaikea selittää julkisuudessa. Parhaiten toimivat tositarinat, niihin media tarttuu, kertoo Tom Buckley.
Tärkeä osa kampanjaa olivat työntekijöiden mielenilmaukset. Nollatuntisopimuksia vastaan osoittivat lopulta mieltään myös koululaiset.
Nuoret ja mahanmuuttajat nollatuntisopimuksilla
Ammattiliitto Uniten arvion mukaan nollatuntisopimuksella työskenteli ennen uuden lain voimaantuloa noin 100 000 työntekijää. Heistä valtaosa oli nuoria, pienten lasten äitejä ja maahanmuuttajia. Uudessa-Seelannissa on 4,7 miljoonaa asukasta. Työntekijöistä noin 20 prosenttia on ammattiliittojen jäseniä.
Tom Buckleyn mukaan kampanjoinnissa hyödynnettiin muissa maissa hyväksi koettuja metodeja sekä omia aiempia kokemuksia. Unite on kampanjoinut muun muassa pikaruokaketjujen työntekijöiden palkankorotusten puolesta.
– Olemme oppineet, että tuloksia ei tule nopeasti. Kampanjointia pitää jaksaa jatkaa sitkeästi.
Nollatuntisopimusten vastainen kampanja käynnistyi jo vuonna 2005. Reilu vuosi sitten vastarinta alkoi murtua, kun Starbucks-, Pizza Hut- ja KFC-ketjut suostuivat lopettamaan nollatuntisopimusten käytön.
Työpaikat eivät ole vähentyneet
Uudessa-Seelannissa nollatuntisopimukset kieltävä laki tuli voimaan huhtikuun alussa. Uuden lain mukaan työnantajan täytyy taata jokaiselle työntekijälle vähintään tietty minimimäärä työtunteja viikossa. Ennen lain voimaantuloa tehtyihin työsopimuksiin muutokset on tehtävä ensi vuoden huhtikuuhun mennessä. Lisäksi poislähteviltä työntekijöiltä vapautuvia työtunteja on tarjottava ensisijaisesti yrityksen muille työntekijöille.
Uuden-Seelannin parlamentti hyväksyi lain yksimielisesti. Miten se on mahdollista?
– Eihän kukaan halua olla ilkeä nuorille, Tom Buckley naurahtaa ja painottaa, että kampanja oli vahvasti nuorten asialla ja nuoret työntekijät antoivat sille kasvot. Poliitikkojen pään käänsi lopullisesti se, että yleinen mielipide tuomitsi nollatuntisopimukset.
Yrityksiä kampanja ei miellyttänyt. Ne väittivät, että työtuntien ja siten myös työntekijöiden määrä vähenee, jos nollatuntisopimukset kielletään. Samaa argumenttia on käytetty Suomessakin.
Tom Buckleyn mukaan näin ei ole käynyt vaan työntekijöiden määrä on ainakin toistaiseksi pysynyt ennallaan.
Suomessa kampanjointi nollatuntisopimusten kieltämiseksi jatkuu. Eduskunta ottaa Operaatio vakiduunin nollatuntisopimusten kieltämistä koskevaan kansalaisaloitteeseen kantaa loppuvuodesta tai viimeistään ensi keväänä.
Pirjo Pajunen
