Maahanmuuttajat työllistyvät mm palvelu- ja hoiva-aloille. Valli Pruuli työskentelee Helsingin Seniorisäätiön palveluksessa.
Siivoojia ja bussikuskeja
Maahanmuuttajat työllistyvät aloille, joissa on pulaa työvoimasta ja jotka eivät esimerkiksi työn raskauden tai palkan pienuuden takia kiinnosta suomalaisia.
Suomen työpaikoilla työskentelee noin 150 000 ulkomaalaistaustaista työntekijää, mikä tarkoittaa, että Suomessa on tuhansia työpaikkoja, joissa merkittävä osuus työntekijöistä on ensimmäisen tai toisen sukupolven maahanmuuttajia.
Muutos on ollut nopeaa 2000-luvulla. Silti edelleen moni ulkomaalaistaustainen työntekijä työskentelee työpaikalla, jossa ei ole muita maahanmuuttajia.
Pääkaupunkiseudulla siivousalan työntekijöistä valtaosa on ulkomaalaistaustaisia. Myös bussikuskeina työskentelee paljon maahanmuuttajia. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan muita tyypillisiä maahanmuuttajia työllistäviä aloja ovat rakennus- ja ravintola-ala sekä hoitoala.
Vuonna 2014 Suomessa asui vakinaisesti 241 000 iältään 15–64-vuotiasta henkilöä, joiden molemmat vanhemmat olivat syntyneet ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus oli tuolloin 5,9 prosenttia. Valtaosa heistä asuu pääkaupunkiseudulla ja muutamissa suurimmissa kaupungeissa.
Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi, että vuonna 2030 Suomessa asuu noin 500 000 ulkomaalaistaustaista ihmistä.
Naisten työllisyys alhainen
Ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyys oli vuonna 2014 vain muutaman prosenttiyksikön alhaisempi kuin kantasuomalaisten miesten. Ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyys sen sijaan oli peräti 17 prosenttiyksikköä suomalaisnaisia heikompi.
Koko ulkomaalaistaustaisen 20–64-vuotiaan väestön työllisyysaste oli kaiken kaikkiaan noin 10 prosenttiyksikköä matalampi kuin suomalaisten. Eroa selittää pitkälle juuri naisten matalampi työllisyys.
Erityisen vaikeaa työpaikan saaminen on pakolaisina maahan tulleille ihmisille. Työllisyystilanne kohenee kuitenkin huomattavasti, mitä pitempään ihminen on asunut Suomessa.
Tämä käy ilmi tuoreesta ulkomaista syntyperää olevien työ- ja hyvinvointitutkimuksesta. Tutkimuksen ovat toteuttaneet Työterveyslaitos, Tilastokeskus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL vuonna 2014. Tulokset julkistettiin tämän vuoden tammikuussa.
Tutkimuksen mukaan ulkomaalaistaustaiset työttömät etsivät töitä ahkerammin kuin kantaväestöön kuuluvat työttömät. He ovat myös kantasuomalaisia useammin halukkaita ottamaan töitä vastaan.
Esimiehen tuki tärkeää
Esimiehellä on keskeinen rooli maahanmuuttajan sopeutumisessa suomalaiseen työelämään. Valtaosa ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä arvioi saavansa hyvin tukea esimieheltään. Myös työkaverien tarjoamaan tukeen ollaan pääosin tyytyväisiä.
Ulkomaalaistaustaisten työ- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan palkansaajista 78 prosenttia kokee, että heitä kohdellaan työpaikalla tasapuolisesti. Esimieheltään hyvää tukea arvioi saavansa 63 prosenttia. Hieman useampi, 68 prosenttia, kokee saavansa ainakin melko paljon tukea myös työkavereilta.
Työkavereilta saatu tuki on kuitenkin suomenkielisiä työkavereita vähäisempää, sillä suomenkielisistä 82 prosenttia arvioi saavansa vähintään melko paljon tukea työtovereilta. Vähäisimmäksi saamansa tuen kokevat Lähi-Idän maista ja Afrikasta tulleet työntekijät.
Työhyvinvonititutkimuksen mukaan monikulttuurisilla työpaikoilla toimitaan usein kaksisuuntaisesti. Maahanmuuttajat omaksuvat suomalaisen työelämän ja työyhteisön tapoja, mutta samaan aikaan muut työntekijät ja koko työyhteisö totuttelevat toimimaan uudenlaisessa, monikulttuurisessa työympäristössä.
Pirjo Pajunen