Siirtyminen vähähiiliseen talouteen tuo ja vie työtä
Työryhmän tehtävänä olisi ennakoida ja arvioida ilmastopolitiikan aiheuttaman rakennemuutoksen vaikutuksia toimialoittain. Tässä yhteydessä pitäisi arvioida muun muassa työllisyysvaikutuksia.
– Työryhmä voisi esimerkiksi kartoittaa ja ennakoida, minkälaisia uusia markkinoita ja työtä ilmastomuutos antaa Suomessa toimiville yrityksille, ja miten maan hallitus voi edistää yritysten pääsyä näille markkinoille. On myös tärkeää kartoittaa, minkälaista uutta osaamista uudet työt työntekijöiltä edellyttävät, sanoo SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka.
Hän korostaa, että Pariisin ilmastosopimus on tärkeä edistysaskel ilmaston lämpenemisen torjumisessa. Puutteena on, että sopimuksessa ei ole päätetty, miten toimitaan, jos maakohtaiset toimet eivät riitä vähentämään päästöjä riittävästi, ja kuka tai ketkä kansallisten toimien riittävyyden määrittelevät.
– Ei riitä, että kukin jäsenvaltio vain ilmoittaa toimensa ja varmentaa ne itse. SAK:n tavoitteena on läpinäkyvä ja yhteismitallinen vaikutusarviointi kaikille Pariisin sopimuksen allekirjoittajille.
Päästökauppa kuntoon
Hiilipäästöjen hinnoittelu on SAK:n mielestä olennainen osa globaalia ilmastoratkaisua.
– EU:n tulee pyrkiä siihen, että hiilipäästöille muodostuu kansainvälinen hinta. Tämä ehkäisisi hiilivuotoa ja edesauttaisi päästövähennysten tekemistä siellä, missä se on taloudellisinta, Pia Björkbacka sanoo.
Päästökauppa on käytössä EU:n lisäksi muun muassa Etelä-Koreassa ja USA:n osavaltioista Kaliforniassa. Kiina on ilmoittanut aloittavansa koko maan laajuisen päästökaupan ensi vuonna.
EU:ssa tavoitteeksi on asetettu, että vuoteen 2050 mennessä päästöt vähenevät 80–95 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Pia Björkbackan mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttää toimivan päästökaupan ohella energian käytön tehostamista ja uusiutuvan energian käytön lisäämistä.
Björkbacka huomauttaa, että uusituvan energian käytön edistäminen erilaisten tukien avulla ei saa aiheuttaa markkinahäiriöitä. Päästöjen vähentäminen ei saa myöskään heikentää suhteettomasti Suomen ja EU:n kilpailukykyä tai kansalaisten elintasoa.
Cleantechillä kysyntää
Pariisin ilmastosopimus tulee voimaan vuonna 2020. Sopimustekstin ratifioi heti ensimmäisenä allekirjoituspäivänä viime huhtikuussa 170 maata. Äskettäin ratifioinnista ilmoittivat USA ja Kiina. Yhteensä 186 maata on antanut kansallisen sitoumuksen vähentää päästöjä. Nämä sitoumukset kattavat yli 95 prosenttia maailman päästöistä. Kaikki suuret teollisuusmaat ja päästäjät ovat sopimuksessa mukana.
Pia Björkbacka arvioi, että laajasti ratifioitu ja toimeenpantu ilmastosopimus parantaa Euroopassa ja Suomessa päästökauppasektorilla toimivien yritysten toimintamahdollisuuksia.
– Ilmastotoimet lisääntyvät. Ne tuovat suuria kasvumahdollisuuksia myös suomalaisille cleantech-alan yrityksille.
Pirjo Pajunen
