Siirtotyöläiset elävät arjessa, ongelmat pesivät rakenteissa

Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta, työnantajasanktiodirektiivi, lähetettyjä työntekijöitä koskeva direktiivi&#;8230

Euroedustaja Liisa Jaakonsaaren, Rakennusliiton toisen puheenjohtajan Kyösti Suokkaan ja sosiaali- ja terveysministeriön valvontajohtajan Markku Marjamäen puhe vilisee rakennetason käsitteitä. Paneelikeskustelussa käsitellään siirtotyöläisten oikeuksia ja suomalaisia työmarkkinoita osana globaalia markkinataloutta.

SAK:laisten ammattiliittojen ja kirkon Suomen sosiaalifoorumissa järjestämässä Oikeus olla ihminen -keskustelussa on äkkiä hypätty tukevasti makrotasolle. Hetki sitten puhuttiin vielä seurakuntien järjestämistä kahvituokioista ja siitä, kuinka hyvä työnantaja perehdyttää tulijan maan tapoihin sähköhellan käyttämisestä lähtien.

Varjoyhteiskunta kasvaa

Siirtotyöläisiä on Suomessa jo kymmeniä tuhansia. Heistä suuri osa päätyy helposti harmaalle sektorille.

Lisäksi Pohjolan lintukodossa pesii kasvava joukko paperittomia, ihmisiä, jotka joutuvat toimimaan täysin yhteiskunnan ulkopuolella. Tällä hetkellä heitä arvioidaan olevan satoja, mutta muutamien vuosien kuluttua mahdollisesti jo tuhansia.

Ulkomailta Suomeen saapunut on väistämättä riippuvaisempi työnantajastaan kuin suomalainen työntekijä. Heikoimmassa asemassa ovat esimerkiksi Suomeen siivoustyöhön Euroopan ulkopuolelta tulleet, jotka ovat usein enemmän tai vähemmän työnantajan kontrollin alla jatkuvasti, seitsemän päivää viikossa, 24 tuntia vuorokaudessa.

Jos väärinkäytöksiä esiintyy, harva osaa hakea apua ja turvaa suomalaisesta viranomaisjärjestelmästä. Siksi tarvitaan kohtaamisia arjessa, sanovat seminaarin alustajat tutkija Anna Kontula, PAMilainen luottamusmies Ulla Bange sekä diakoni Katri Valve.

Mitä kauempana virallisesta työstä ollaan, sitä enemmän ihmisiä käytetään hyväksi, Anna Kontula muistuttaa. Kun ihminen luiskahtaa virallisen yhteiskunnan ulkopuolelle, kääntyvät viranomaisten toimenpiteet usein tukemaan työnantajan valtaa.

– Ihmisten oikeudet liukuvat yhä kauemmas heidän omista käsistään, Kontula kuvaa.

Kun turvan hakeminen viranomaisilta tuntuu mahdottomalta, joutuu ihminen kääntymään epävirallisten verkostojen puoleen. Palkkatyö, terveydenhuolto, lastenhoito – koko elämä eletään virallisen yhteiskunnan rinnakkaisessa todellisuudessa, varjoyhteiskunnassa. Siellä se, joka osaa junailla asiat parhaiten, saa eniten valtaa ja pystyy parhaiten käyttämään asemaansa hyväksi, tutkija kiteyttää.

Tiukka politiikka voi synnyttää väärinkäytöksiä

Mutta löytyykö ratkaisu siirtotyöläisten aseman kohentamiseen EU-direktiiveistä vai yksittäisten ihmisten kohtaamisesta?

Sekä että, molempia tarvitaan, tuumaavat panelistit. Mutta painopisteen tulee sittenkin olla rakennetasolla.

– Tähän on pakko suhtautua makrotason möhkäleenä. Jos kahvitella halutaan, kyllä me ehkä saludot saamme ostettua, mutta 30 000 ulkomailta tulleen rakennusmiehen kohtaaminen on aika mahdotonta, Rakennusliiton Kyösti Suokas tuumaa.

Liisa Jaakonsaaren mielestä nimenomaan ay-liikkeellä on tärkeä rooli arkisen tuen ja yhteiskunnallisen turvan takaamisessa.

– Yksi hyvä työkalu olisi ammattiliittojen kanneoikeus, jota SAK:kin on esittänyt.

Sosiaali- ja terveysministeriön Markku Marjamäen mukaan on selvää, että lainsäädännössä ”on kehittämistarpeita”. Etenkin viranomaisten välistä yhteistyötä tulisi hänen mielestään selventää ja tehostaa. Esimerkiksi tiedonsaantioikeudessa on puutteita: tieto ei kulje viranomaiselta toiselle. Pulaa on myös resursseista.

– Valtionhallinnossa käynnissä oleva tuottavuusohjelma on merkinnyt suuria ongelmia, Marjamäki myöntää.

Tiukempi lainsäädäntö ei kuitenkaan välttämättä tarkoita tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa.

– Mitä tiukempaa maahanmuuttopolitiikka on, sitä enemmän esiintyy väärinkäytöksiä, pakkotyötä ja muita lieveilmiöitä, Jaakonsaari toteaa.

Tiukkojen säännösten ulkopuolelle tipahtaminen heikentää heikoimmassa asemassa olevien oloja entisestään. Ja harmaa alue rikollisine toimintatapoineen kasvaa.

Hyväntahtoisia hölmöjä ei ole

Rakennusliiton Kyösti Suokas haluaa muistuttaa, että kuvitelma harmaasta taloudesta ilmiönä, joka johtuu tietämättömyydestä, on harhaa. Hänen mukaansa on turha kuvitella, että päättäjät ja työnantajat ovat hyväntahtoisia hölmöjä, joita harmaassa taloudessa hääräävät hämärämiehet viilaavat linssiin.

– Eivät ne hölmöjä ole. Ja kokemus osoittaa, etteivät ainakaan hyväntahtoisia. Esimerkiksi julkisella puolella ajatellaan, että säästetään veronmaksajien rahoja, kun teetetään ulkomaalaisilla nälkäpalkalla riistotyötä, Suokas kiteyttää raadollisen todellisuuden.

Suomen sosiaalifoorumi järjestettiin viikonloppuna Helsingissä kansalaisjärjestöjen, kansanliikkeiden ja ammattilittojen voimin. SAK oli yksi järjestäjistä.

Sosiaalifoorumien tehtävänä on toimia kansalaisyhteiskunnan vapaan keskustelun areenoina. Niitä pidetään vuosittain eri puolilla maailmaa kansallisina ja kansainvälisinä. Suomessa sosiaalifoorumeihin on kokoonnuttu vuodesta 2002 lähtien. Ammattiliitoista foorumeihin ovat aktiivisesti osallistuneet mm. Metalliliitto, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Rakennusliitto ja Sähköliitto.