Selvitys: Vallitsevan palkkapolitiikan romuttamiselle ei perusteita

Koordinoitu sopimustoiminta Suomen menestystekijä jatkossakin

SAK tyrmää työnantajien vaatimukset nykyisen palkanmuodostusmallin romuttamisesta. Työnantajat ovat halunneet hylätä koordinoidun, kansantalouden keskimääräiseen tuottavuuteen ja yhteisvastuuseen perustuvan palkkapolitiikan. Tuore selvitys kuitenkin osoittaa, ettei palkkahajonnan kasvattamisen ja eriarvoisuuden lisäämisen työllisyysvaikutuksille löydy taloustieteellistä näyttöä.

Työnantajien edustajat ovat halunneet kasvattaa palkkaeroja tuotantorakenteen muutoksen vauhdittamiseksi. SAK:ssa juuri valmistuneesta selvityksestä käy kuitenkin ilmi, että solidaarinen palkkapolitiikka on vähintään yhtä tehokas rakennemuutoksen vauhdittaja kuin palkkaerojen kasvattamiseen perustuva malli.

Myöskään vaatimus siirtää palkkapäätökset yritystasolle ei saa selvityksestä tukea. Jatkuva paikallinen palkoista neuvottelu synnyttäisi SAK:n mukaan lähinnä neuvottelukustannuksia ja epävakautta. Selvityksen mukaan koordinoitu palkkapolitiikka on järkevä ratkaisu erityisesti Suomen kaltaiselle pienelle, korkean elintason avoimelle taloudelle.

– Selvitys antaa tukea sille, että työmarkkinaosapuolten yhteisesti hyväksymään sopimusjärjestelmään perustuva palkanmuodostusmalli on Suomen menestystekijä. Se tuo kansantalouteen vakautta ja ennustettavuutta, samalla kun se myös joustaa talouden suhdanne-, ala- ja yrityskohtaisissa vaihteluissa. Palkanmuodostusmallimme on osoittautunut toimivaksi ja kilpailukykyiseksi myös globaalitaloudessa, sanoo vastaava ekonomisti Ismo Luimula SAK:n yhteiskuntapoliittiselta osastolta.

Solidaarisen palkkapolitiikan lähtökohta on, että samasta ja samanarvoisesta työstä maksetaan sama palkka yrityksen palkanmaksukyvystä ja toimialasta riippumatta. Solidaarisella palkkapolitiikalla pyritään ehkäisemään palkkaeroja, jotka eivät perustu työn vaativuuteen, työntekijän osaamiseen ja työpanokseen.

Koordinoitu sopimustoiminta palkkakilpailua tehokkaampaa

SAK:n Kehittyvät palkkasopimukset -selvityksessä palkkasopimuskysymyksiä pohdittiin talousteorian kahden eri tutkimusperinteen valossa. Jyrki Sipiläinen tarkasteli muun muassa inflaatio-ongelmien hallintaa ja solidaarista palkkapolitiikkaa rakennemuutoksen vauhdittajana. Juhana Valve analysoi työmarkkinasopimuksia peliteorian näkökulmasta.

Peliteoreettisesta näkökulmasta palkkatavoitteiden yhteensovittaminen ja koordinointi on kokonaisuuden kannalta järkevintä. Nollasummapelin sijasta syntyy niin sanottu win-win-tilanne, jossa kaikki voittavat.

– Koordinoitu sopimustoiminta ja siihen perustuva palkanmuodostus toimivat paremmin kuin kaikkien sota kaikkia vastaan. Jos jokainen osapuoli yrittäisi ulosmitata kaiken mikä irti lähtee, jäisivät muun muassa investoinnit pienemmiksi, vastaava ekonomisti Ismo Luimula toteaa.

Tulokset kumoavat väitteet, joiden mukaan nykyinen palkanmuodostus hidastaisi talouden kehitystä ja heikentäisi kilpailukykyä. Koordinoitu palkkapolitiikka johtaa palkkakilpailua ruokkivaa hajautettua mallia parempaan talous- ja työllisyyskehitykseen. Solidaarinen palkkapolitiikka edistää tervettä tuotantorakenteen muutosta. Solidaarinen palkkapolitiikka estää tilanteen, jossa heikot ja tuottamattomat yritykset voisivat maksaa työntekijöilleen jatkuvasti muita huonompaa palkkaa.

– Toisenlainen malli mahdollistaisi heikosti kannattavan ja huonosti organisoidun yritystoiminnan jatkamisen eikä yritystoiminnan kehittämiseen löytyisi kannustimia. Solidaarinen palkkapolitiikka parantaa kansantalouden tuottavuutta ohjaamalla resursseja ja tuotantoa sinne, missä menestymisen mahdollisuudet ovat parhaat. Tähän tarvitaan luonnollisesti myös tehokasta työvoima-, koulutus- ja asuntopolitiikkaa, Luimula toteaa.

Pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli kilpailukykyinen

Globalisaatiota käytetään usein tekosyynä vaadittaessa muutoksia kotimaiseen politiikkaan. SAK:n mukaan globalisaatioon ei pidä vastata riisumalla hyvinvointivaltiota. Selvityksestä käy ilmi, että hyvinvointivaltio ja taloudellinen integraatio ovat kulkeneet käsi kädessä. Eurooppalainen hyvinvointivaltio turvaverkkoineen on mahdollistanut kansalaisten riskinoton ja vähentänyt tuotantorakenteen muutosten synnyttämiä pelkoja.

Globalisaatioon parhaiten sopeutuneissa maissa onkin kiinnitetty erityistä huomiota palkansaajien muutoksissa tarvitsemaan turvaan. Euroopan maista kansainvälisessä kilpailussa parhaiten ovat viime aikoina pärjänneet Irlanti, Alankomaat, Tanska ja Suomi. Kaikissa näistä on vahva kansallinen neuvottelujärjestelmä ja kolmikantayhteistyö. Järjestäytyminen ja vahvat liitot vahvistavat luottamusta yhteisiin päätöksiin ja sopimuksiin.

SAK muistuttaa, että muutosturvaa on välttämätöntä kehittää edelleen.

– Suomen menestys perustuu laaja-alaiseen osaamiseen, ammattitaitoon ja koulutukseen, joiden ansiosta koko väestön voimavarat ovat käytössä, Luimula sanoo.

Solidaarinen palkkamalli yhdistää taloudellisen tehokkuuden sekä pohjoismaisen hyvinvointi- ja tasa-arvoajattelun, joka takaa jokaiselle säällisen toimeentulon.

– Eivät kai työnantajien edustajatkaan tosissaan lähde siitä, että meidän pitäisi romuttaa sopimusjärjestelmämme, jotta voisimme kilpailla palkoissa matalapalkkamaiden kanssa. Kehittyvät työelämän oikeudet ja ammattiyhdistystoiminta tulevat nostamaan reaalipalkkoja pian matalapalkkamaissakin. Ilman talouden tuotantomahdollisuuksien ja tuottavuuden kasvua vastaavaa reaalipalkkojen nousua niiden talouskasvu hiipuu, investoinnit tyrehtyvät ja työttömyys kääntyy kasvuun, mikä aiheuttaa nopeasti ongelmia myös globaalilla tasolla, Luimula sanoo.

Kehittyvät palkkasopimukset (pdf)

Lisätietoja

Vastaava ekonomisti Ismo Luimula, puh. 040 522 3613