Seitsemän lapsen isään Anssi Reposeen osuvat kerralla kaikki ansiopäivärahan leikkaukset

Viime joulu Sastamalassa asuvan Anssi Reposen kotona oli raskas.

– Meillä on seitsemän lasta, joista kuusi asuu kotona. Kuusi teini-ikäistä poikaa – siinä saa melkein jääkaapin saranoita rasvata päivittäin. Joulu oli tiukka. Rahaa ei ole tullut mistään. Kyllä se mieltä alas vetää, Reponen sanoo.

Reponen on ehdollisesti lomautettuna rakennustyöstä ja hänen vaimonsa työtön työnhakija, jolla on karenssi päällä. Vanhempien eri syistä johtuvan työtilanteen takia he ovat juuri nyt kuopassa. Samaan aikaan hallitus suunnittelee vielä lisää leikkauksia, joista useampikin kolahtaa suoraan Reposen perheen toimeentuloon.

– Omalle kohdalleni osuu eniten lapsikorotus ja se, että kun lomarahat on sisällä, niin tuki katkaistaan siltä ajalta. Olen jo tienannut ne rahat ja maksanut niistä verot. Ne ovat mun palkkaa, joka on vain maksettu sivuun. Ja nyt en saa niiden takia ansiosidonnaista. Sitten ihmetellään, kun kansanedustajiin ei luoteta.

Reponen haluaisi tehdä työtä, mutta rakennusteollisuudella menee juuri nyt huonosti.

– Jos eivät soita, niin irtisanovat. Rakennusala liittyy vahvasti maailman tilanteeseen, joka on nyt mitä on.

Tammikuussa tulivat voimaan hallituksen ensimmäiset leikkaukset. Työttömyysturvan omavastuuaikaa pidennettiin ja työsuhteen päättyessä saatu lomakorvaus alkoi leikata työttömyysetuja.

Leikkauslistalla on myös työttömyysturvan lapsikorotuksen poistaminen. Tällä hetkellä työtön voi saada alaikäisistä lapsista korotusta ansiopäivärahaan, peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen. Lasten määrästä riippuen korotuksen suuruus on noin 150–285 euroa kuukaudessa.

Eikä lista siihen lopu: hallitus aikoo myös porrastaa ansiosidonnaista päivärahaa niin, että sitä pudotettaisiin ensimmäisen kerran jo kahden kuukauden työttömyyden jälkeen.

Jokainen näistä leikkauksista osuu suoraan Reposeen ja hänen perheeseensä.

– Sekaisin tuntuu olevan hallituksen touhu ja kaikkea pöyhitään. Kuten yleensä, niin nytkin me vähempiosaiset ollaan siinä se ottava osapuoli. Kyllä tästä haastavaa tulee.

Jännä, miten ne säästöt sattuu aina osumaan vähän matalatuloisemmille, tavallista työtä tekeville tavallisille ihmisille.

Reponen on työskennellyt isojen rakennusliikkeiden työmailla jo toistakymmentä vuotta. Sitä ennen hän teki asbestisaneerauksia.

– Olen kokenut, että iso rakennusliike tuo turvallisuutta enemmän kuin pienet. Mutta ainahan se on raksalla ollut tällaista heittelyä ja siksi liittoonkin olen kuulunut. Ala on sellainen, että herkästi saattaa tulla pätkiä, ettei töitä ole. Silloin ei joudu niin pahaan ahdinkoon, kun on hoitanut liiton ja kassan homman kuntoon. Se on ainut mihin on voinut turvata, ja nyt otetaan pois sekin.

Hallitus saa Reposelta kylmää kyytiä. Hän ei koe luottavansa päätöksentekijöihin enää yhtään.

– Ihmettelen, kun vaalien aikaan puhuttiin, miten ollaan pienituloisten puolella ja sitten se käännetään päälaelleen. En tiedä, mitä siellä oikein ajatellaan. Ei ymmärretä tai haluta ymmärtää tai halutaan vaan pitää kiinni ennalta sovitusta linjasta.

– Ymmärrän, että on säästettävä, se on selvä asia. Ei me voida elää täällä kuin ellun kanat. Mutta jännä, miten ne säästöt sattuu aina osumaan vähän matalatuloisemmille, tavallista työtä tekeville tavallisille ihmisille.

Hänen mielestään hallitus on pettänyt lupauksensa täysin.

– Jos puhutaan, että pidetään matalatuloisten ja heikommassa asemassa olevien puolia, niin sitten voisi myös pitää sen minkä lupaa. Mun mielestä tarpeeksi on nähty tyhjänpuhujia Eduskunnanmäellä. Että pieni ryhtiliike. Jos jotain lupaat, niin pidät, sen verran pitää olla selkärankaa ihmisellä. Vähän paskan maku tästä touhusta on suuhun jäänyt, että näinkö se sitten menikin, Anssi Reponen sanoo.

Lue lisää hallituksen toteuttamista ja suunnittelemista leikkauksista ja heikennyksistä:
www.sak.fi/painavasyy