Saksan mallin varjo ja valo

Saksan vahvuuksina Koski pitää vahvaa teollista pohjaa ja monipuolista yritysrakennetta.

– Saksassa on paljon keskisuuria yrityksiä, jotka ovat valmiita kasvamaan ja suuntaamaan kansainvälisille markkinoille. Suomen pitäisi vastaavasti uudistaa elinkeino- ja veropolitiikkaa keskisuurten yritysten hyväksi ja turvata samalla teollisuuden toimintaedellytykset.

Tällä viikolla julkaistun Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan raportin mukaan Saksan vientiteollisuutta ja työllisyyskehitystä ovat vauhdittaneet muun muassa pitkään jatkuneet maltilliset palkankorotukset. Raportissa listataan myönteisen kehityksen kääntöpuolina osa-aikaisten ja matalapalkkaisten työpaikkojen yleistyminen, palkkaepätasa-arvon kasvu ja työttömiksi joutuvien aiempaa heikompi asema.

Minijobeista tullut naisansoja

Olli Koski varoittaa Suomea ottamasta mallia Saksan pienipalkkaisista mini- ja midijobeista, joiden kautta valtio tukee matalan tuottavuuden yrityksiä.

– Valtion varojen käyttäminen työn tukemiseen on perusteltua, jos se ei jää pysyväksi. Nyt minijobeista on tullut ”naisansoja”. Naisten palkkakehitys ja työmarkkina-asema jäävät heikommiksi kuin miehillä.

Kosken mukaan naisten asemaa heikentää yleisemminkin Saksan perhepolitiikka, joka ei kannusta naisten työssäkäyntiä.

SAK:n pääekonomisti Olli Koski syyttää Saksan vaatimatonta palkkakehitystä myös muiden euromaiden vientiteollisuuden vaikeuttamisesta.

– Saksan on tajuttava, että se on osa isoa eurokokonaisuutta. Ongelmamaat voivat onnistua sopeuttamaan talouttaan vain, jos Saksa ryhtyy ekspansiiviseen politiikkaan – eli alkaa kuluttaa enemmän. Palkkojen polkeminen ei luo talouskasvua.

Lue myös Helsingin Sanomien toimittajan Paavo Teittisen kolumni Saksan mallista.