SAK:n tutkimus: Työntekijöiden työelämän laatu on heikentynyt nopeasti
SAK:laisten liittojen työssäkäyvien jäsenten työelämän laatu on heikentynyt nopeasti. Tämä selviää tänään julkaistusta Hyvän työn mittarista. Hyvän työn mittari mittaa työelämää kymmenen eri laatukriteerin avulla, joista yhdeksässä kehitys on kääntynyt negatiiviseksi. Tämä on huolestuttavaa, koska suunta ei ole koskaan mittaushistoriassa osoittanut näin vahvasti alaspäin.
– Huonoksi määriteltävän työn osuus on noussut vuodesta 2022 neljä prosenttiyksikköä ja on nyt kymmenen. Tämä tarkoittaa, että noin 20 000 työntekijää on siirtynyt laadultaan huonoon työhön kahden viime vuoden aikana, SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen konkretisoi tulosta.
Työelämän laadun heikkeneminen koskee laaja-alaisesti työn eri osa-alueita.
– Erityisesti ovat huonontuneet työntekijöiden toimeentulo ja kokemus työsuhteen varmuudesta. On mahdollista, että taloudellisen epävarmuuden lisääntyminen nakertaa työtyytyväisyyttä ja työn mielekkyyttä. Se saattaa myös vaikuttaa kokemukseen yhdenvertaisuudesta työpaikalla.
Kymmenestä työelämän osa-alueesta yhdeksän on kehittynyt työntekijöiden kannalta huonompaan suuntaan. Ainoastaan työtahti on keventynyt viimeisen kahden vuoden aikana.
Vuosien 2020–2023 ostovoiman lasku kurjisti etenkin naisvaltaisten alojen tilannetta. Naisvaltaisella yksityisellä palvelualalla kokoaikaisen työntekijän keskipalkka on tällä hetkellä 2400 euroa kuussa. Heidän ostovoimansa on heikentynyt vuodesta 2020 noin 160 eurolla.
– Ostovoiman heikentyminen voi selittää huonon työn osuuden lähes kaksinkertaistumisen naisvaltaisella yksityisellä palvelualalla edelliseen, vuoden 2022 mittaukseen, verrattuna.
Näätäsen mukaan työelämän laatu voi jatkaa heikkenemistä Orpon-Purran hallituspolitiikan seurauksena SAK:laisilla työpaikoilla.
– Tutkimusaineisto kerättiin helmi-maaliskuussa 2024 eli ennen hallituksen laajamittaisten työelämä- ja sosiaaliturvaheikennyksien tuloa voimaan. Työelämän laadun heikkenemisen jatkuminen on mahdollista, kun työntekijöiden suojaksi laadittuja työelämärakenteita, kuten työttömyysturvaa ja työehtosopimuksia, heikennetään.
Tutkimus perustuu SAK:n Työolobarometri 2024 -aineistoon, joka edustaa SAK:laisten liittojen työssäkäyviä jäseniä (n=1201). Mielipidetutkimuksiin erikoistunut Verian keräsi aineiston puhelinhaastatteluin maalis-huhtikuussa 2024. Mittari on julkaistu edellisen kerran kaksi vuotta sitten.