Kuva: iStock
SAK:n tutkimus: Satsaaminen työn laatuun pidentää työuria ja vähentää sairauspoissaoloja
Pienikin parannus työn laadussa voi näkyä merkittävänä muutoksena työssäjaksamisessa ja sairauspoissaoloissa. Työkyvyttömyyseläkkeet ja sairauspoissaolot aiheuttavat paljon kustannuksia, joten työn laatuun tähtäävät toimenpiteet ovat taloudellisesti hyviä investointeja niin työnantajille kuin koko yhteiskunnallekin.
SAK tutkii joka toinen vuosi Hyvän työn mittarissa työelämän perusasioita ja työnteon sujumiseen liittyviä tekijöitä. Tutkimus osoittaa, että huonoksi luonnehdituilla työpaikoilla lähes kolmannes työntekijöistä on vuoden aikana ollut poissa töistä sairauden takia yhteensä vähintään kuukauden (yli 20 työpäivää). Hyvillä työpaikoilla vastaava osuus työntekijöistä on vain seitsemän prosenttia.
– Kun työpaikoilla satsataan työolojen laatuun, siitä hyötyy koko yhteiskunta. Työhyvinvoinnin parantuminen vähentää sairauspoissaoloja, lisää tuottavuutta ja pidentää työuria. Siksi myös valtion olisi tuettava työolojen kehittämistä suomalaisilla työpaikoilla, sanoo SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila.
Hyvässä työssä myös jaksetaan selkeästi pidempään. Työpaikan laadulla on vahva yhteys siihen, uskovatko 55 vuotta täyttäneet vastaajat pystyvänsä jatkamaan työssä kahden vuoden kuluttua.
– Mitä paremmat työolot työntekijällä on, sitä pidempään hän haluaa jatkaa työssään, jopa yli eläkeiän. Huonot työolot puolestaan heikentävät hyvinvointia ja terveyttä ja vaikuttavat siten työurien pituuteen.
Ikääntyneiden työkyvystä voidaan huolehtia muun muassa keventämällä ja räätälöimällä työtehtäviä, takaamalla kaikille laadukas työterveyshuolto ja lisäämällä työntekijöiden tarpeista lähteviä työaikajärjestelyjä.
Ilahduttavaa on, että työelämän laatu on kokonaisuutena kehittynyt parempaan suuntaan viimeisten kuuden vuoden aikana. Poikkeuksetta joka kyselykerralla parhaiksi asioiksi työssä ovat nousseet työturvallisuus ja hyvä työporukka. Eniten huolta aiheuttavat puolestaan kova työtahti ja kiire sekä huoli työn haitallisista vaikutuksista terveyteen.
Samaan aikaan tehtävässä työolobarometrissa esille nousi kiire. Merkittävin seuraus alituisesta kiireestä on se, että työntekijät eivät ehdi tehdä töitään niin hyvin kuin haluaisivat. Se jos mikä aiheuttaa riittämättömyyden tunnetta ja stressiä.
– Kaksi viidestä SAK:laisesta kärsii työnsä vuoksi vähintään kerran viikossa jonkinlaisista stressioireista. He tuntevat itsensä ärtyisiksi tai hermostuneiksi tai kärsivät uni-, muisti- tai keskittymisvaikeuksista.
Huolestuttavaa on, että stressioireet ovat kaikkein yleisimpiä nuorimpien työntekijöiden keskuudessa.
– Lähes puolet alle 30-vuotiaista SAK:laisista kärsii jonkunlaisista stressioireista viikoittain. Myös työn liukuminen vapaa-ajalle näyttää lisäävän voimakkaasti työntekijän stressikokemuksia.
SAK:n hyvän työ mittari kuvaa työelämän laatua SAK:laisilla aloilla. Kahden mittarin tulokset pisteytetään ja jaetaan Hyvä työ -luokituksen mukaisesti asteikolla hyvästä työstä huonoon työhön. Työolobarometri tehdään puhelinhaastatteluna ja haastateltavat ovat satunnaisotanta SAK:n jäsenliittojen jäsenrekistereistä. 1003 henkilön puhelinhaastattelut toteutti TNS Kantar ja suurin osa vastauksista koottiin ennen koronaepidemiaa.