SAK:n sosiaalipoliittinen sihteeri Kaija Kallinen: Eläketurvan kehityttävä työelämän mukana

Työelämässä tapahtuneet muutokset edellyttävät, että vastedes eläkkeen laskennassa otetaan huomioon kaikki työhistorian aikana ansaitut palkat. Eläkelakien on taattava palkansaajille oikeudenmukainen eläke riippumatta työsuhteiden lukumäärästä tai siitä, onko palkkakehitys työuran aikana nouseva, laskeva vai vaihteleva.

Ollakseen uskottavia myös 2000-luvulla eläkelait eivät saa suosia pitkien työsuhteiden urantekijöitä pätkätyöläisten tai työpaikkaa vaihtaneiden palkansaajien kustannuksella. Oleellista on myös, että vanhuuseläkettä jatkossa karttuu myös alle 23-vuotiaana tehdyistä töistä.

Nykyään TEL-laki palkitsee pitkässä työsuhteessa luotua nousujohteista uraa ja rankaisee niitä, joiden työura koostuu useammasta työsuhteesta tai joiden palkkataso syystä tai toisesta laskee huipputasoltaan eläkeikää lähestyttäessä. Kuitenkin työelämän kehitys on johtanut siihen, että yhä harvempi enää jatkaa saman työnantajan palveluksessa koulunpenkiltä eläkeikään, aina vain paremmalla palkalla. Eri eläkelait kohtelevat palkansaajia lisäksi eri tavoin, sillä LEL, TaEL ja yrittäjäeläkkeet lasketaan jo koko työhistorian perusteella.

Siirtyminen uuteen eläkepalkan laskutapaan edellyttää kuitenkin TEL-indeksin parantamista. Työeläkkeiden perusidean mukaisesti on perusteltua, että eläkkeen määrää laskettaessa käytettävän indeksin suuruuden sanelee ennen kaikkea palkkojen kehitys, ei ensisijaisesti hintojen nousu. Samalla on luovuttava eläkkeitä nykyään pienentävästä palkansaajan TEL-maksuvähennyksestä.

Ehdoton edellytys keskipalkkamalliin siirtymiselle on, että lainmuutokseen mennessä ansaitut eläkkeet ja eläkkeen osat määräytyvät nyt voimassa olevien säännösten mukaisesti. Näin menetellen uudistus ei leikkaa kenenkään ansaittua eläketurvaa.

Lisätietoja

Sosiaalipoliittinen sihteeri Kaija Kallinen, puh. 040 500 2417