SAK:n selvitys osoittaa: Muutosturvaan tarvitaan lisää koulutusmahdollisuuksia
Työttömät työnhakijat pitävät muutosturvaa tarpeellisena toimintamallina, mutta siinä nähdään myös kehittämistarpeita. SAK:n teettämän selvityksen mukaan erityisesti korotettua työttömyysturvaa pidetään kannustavana ja positiivisena mahdollisuutena uudelleen kouluttautumiseen.
Muutosturvan toimintamalli astui voimaan heinäkuussa 2005, jonka jälkeen noin 30 000 työpaikkansa menettäneelle on tehty työllistymisohjelma. SAK teetti muutosturvan toimintamallia koskevan kyselyn Joensuun seudun työvoimatoimiston työnhakijoille, joille on tehty muutosturvan mukainen työllistymisohjelma. Kysely tehtiin syys-lokakuussa ja siihen vastasi 460 henkilöä.
Selvityksessä nousi voimakkaasti esille epäkohtia, jotka liittyvät muutosturvan koulutusmahdollisuuksiin. Erityisesti vastaajat kiinnittivät huomiota omaehtoisen ja työvoimapoliittisen koulutuksen erilaiseen asemaan. Useat työttömät työnhakijat, jotka ovat hakeutuneet omaehtoisesti parantamaan osaamistaan, ovat kokeneet jäävänsä taloudellisesti huonompaan asemaan kuin työvoimapoliittiseen koulutukseen päässeet. Kritiikkiä esitettiin myös työvoimakoulutuksen rajallisesta tarjonnasta.
Muutosturvan toimintamallin ideana on tukea ja kannustaa työpaikan menettäneitä palkansaajia uudelleentyöllistymisessä. Koulutus on monelle järkevä ja tarpeellinen vaihtoehto päivittää oma ammattiosaaminen vastaamaan tämän päivän työmarkkinoiden vaatimuksia. SAK esittääkin muutosturvan piiriin kuuluvien palkansaajien koulutusmahdollisuuksia lisäämistä. Työllistymisohjelmassa sovitun koulutuksen pitäisi aina oikeuttaa korotettuun työttömyysturvaan. Näin myös omaehtoisesti koulutukseen hakeutuva voisi saada toimeentulonsa turvaamiseksi työllistymisohjelmalisää.
Työmarkkinoilla tapahtuvien muutosten vuoksi osalle työpaikkansa menettäneistä voi koko ammattialan vaihto olla tarpeen. SAK:n mielestä korotettua työttömyysturvaa pitäisi jatkossa maksaa vähäisen koulutustaustan omaaville nykyistä pidempään ammatillisen tutkinnon suorittamiseksi.
Palvelun oltava yksilöllistä ja yhdenmukaista
Selvitykseen vastanneet pitivät työllistymisohjelmaa tarpeellisena muutosturvan osana, mutta toisaalta sillä ei nähty suurta merkitystä uudelleentyöllistymiseen. Työllistymisohjelmien tekoon toivottiinkin enemmän yksilöllisyyttä sekä aikaa.
Selvityksessä kävi myös ilmi, että muutosturvaan liittyvä toiminta ei ole ollut Joensuun seudulla kaikin osin yhdenmukaista. Parannettavaa on edelleen muutosturvatiedon levityksessä sekä viranomaistoiminnan yhdenmukaisuudessa.
Selkeä enemmistö vastaajista toivoi muutosturvaan myös työterveyspalveluja. Muutosturvan kehittämisessä SAK pitääkin erityisen tärkeänä, että irtisanomisaikana on tarjolla palveluja, joilla tuetaan selviytymistä työpaikan menetyksen aiheuttamasta kriisistä. Esimerkiksi psykologin palveluja on voitava saada joko työterveyshuollon kautta tai työhallinnon ostamana palveluna osana muutosturvaa. Osalle myös terveydentilan tai työkyvyn selvittäminen on tarpeen. Terveyspalvelujen tarjoaminen tukisi uudelleen työllistymistä ja auttaisi havaitsemaan mahdollisia työllistymisen esteitä.
Määräaikaisille paremmat mahdollisuudet muutosturvaan
Oikeus muutosturvan työllistymisohjelmaan edellyttää vakinaisessa työsuhteessa olleelta vähintään kolmen vuoden työhistoriaa yhden tai useamman työnantajan palveluksessa. Määräaikaisessa työsuhteessa oleva voi päästä muutosturvan piiriin, jos työsuhde on kestänyt samaan työnantajaan vähintään 36 kuukautta viimeisten 42 kuukauden aikana.
SAK ehdottaa, että jatkossa muutosturvan piiriin pääsyä helpotettaisiin lyhentämällä työhistoriavaatimusta sekä luopumalla määräaikaisessa työsuhteessa olevien kohdalla saman työnantajan vaatimuksesta. Lisäksi määräaikaisille työntekijöille olisi mahdollistettava työllistymisvapaan käyttö työsuhteen päättymisen lähestyessä.