Kuva: Marjaana Malkamaki
SAK:n ratkaisu työurien ja jaksamisen parantamiseksi: Ikääntyneille työntekijöille mahdollisuus työajan lyhentämiseen
SAK ehdottaa 60 vuotta täyttäneille kokoaikatyötä tekeville mahdollisuutta lyhentää määräaikaisesti työaikaansa. Esityksessä tulonmenetystä kompensoitaisiin Työllisyysrahaston rahoittamalla osa-aikarahalla.
SAK:n ehdottaa uutta joustoelementtiä työelämään. Kyseessä on osa-aikaraha, jossa 60 vuotta täyttäneet kokopäivätyötä tekevät voisivat siirtyä 100 prosentin työajasta 80 prosenttiin määräaikaisesti (1–12 kuukautta). Uudistus koskisi niitä, joilla ei ole vielä mahdollisuutta saada osittaista varhennettua vanhuuseläkettä.
– Joustoa päädyttiin tarjoamaan tälle ikäryhmälle, koska SAK:n tekemässä selvityksessä tarve oli muissa ikäryhmissä huomattavasti vähäisempi, sanoo SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila.
Mahdollisuus joustoon työuran loppupäässä on tarpeen, sillä ainoastaan joka neljäs yli 60-vuotias SAK:laisten liittojen työssäkäyvästä jäsenestä on varma siitä, että pystyy jatkamaan nykyisessä työssään kahden vuoden kuluttua. Luku on huolestuttava jaksamisen ja laajemmin myös kansantalouden näkökulmasta.
– Esimerkiksi eläkeyhtiö Elon selvityksen mukaan kaikista eläkkeelle siirtyneistä palkansaajista yli viidennes (22 %) olisi jatkanut työelämässä, mikäli tarjolla olisi ollut joustoa, kuten mahdollisuus siirtyä osa-aikatyöhön.
SAK kysyi työolobarometrissaan SAK:laisten liittojen jäseniltä, miten he haluaisivat lyhentää työaikaansa, jos se olisi mahdollista. Suosituimpia vaihtoehtoja olivat nelipäiväinen työviikko ja se, että tulonmenetyksestä kompensoitaisiin puolet
SAK:n ehdottamassa Osa-aikarahassa rahoitus tulisi Työllisyysrahastosta. Se tukisi työaikaansa lyhentävää maksamalla puolet alentuneesta palkasta aina 280 euroon kuukaudessa saakka.
– Osa-aikaraha on taloudellisesti mahdollista toteuttaa. Sen hintahaarukka on 42–84 miljoonaa euroa, Juha Antila kertoo.
Syyksi toivomukseen lyhyemmästä työajasta melkein puolet (46 %) yli 60-vuotiaista mainitsi SAK:n työolobarometrissa terveydelliset syyt ja yli puolet (57 %) työn rasittavuuden.
– Elämänlaadun parantaminen on uudistuksen keskeisin tavoite. Sillä olisi myös taloudellista vaikutusta: yritysten tuottavuus paranisi työntekijöiden jaksamisen parantuessa. Työurien pidentyminen maksaisi myös yhteiskunnan panostuksen takaisin.
Kyse ei ole uudesta tai ennenkuulumattomasta ideasta. Useissa maissa on meneillään yrityskohtaisia kokeiluja tai pysyviä järjestelyjä nelipäiväisestä työviikosta täydellä tai hieman aiempaa pienemmällä palkalla. Myös Suomessa on yrityksiä, jotka kokeilevat tätä.
– Halusimme rakentaa ehdotuksen, jossa jokaisella olisi samat mahdollisuudet lyhentää työaikaansa työnantajasta riippumatta. Useimmilla työpaikoilla määräaikainen osa-aikatyö olisi mahdollista, jos ollaan valmiita tekemään järjestelyitä, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila toteaa.
Muokattu uutista 28.9.2022 kello 12.13: Tyylillisiä muutoksia sanamuotoihin, ei asiasisältöihin.