SAK:n pääekonomisti: Ostovoima edellyttää kasvun virkoamista
– Ostovoiman paraneminen edellyttää talouskasvun virkoamista. Työllisyys- ja kasvusopimus luo hyvän pohjan talouskasvulle, mutta sen täysi vaikutus työllisyyteen tulee vasta viiveellä. Työllisyyttä tukevan tulopolitiikan lisäksi syksyn budjettiriihessä on tehtävä työllisyyteen nopeasti vaikuttavia päätöksiä, pääekonomisti Koski vaatii.
Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotannon supistuminen on heikentänyt merkittävästi Suomen kilpailukykyä. Tuotannollisen pohjan mureneminen on johtanut kilpailukyvyn heikkenemiseen, vaikka palkankorotukset ovat olleet maltillisia.
– Tuottavuuskuopan täyttämisen on oltava uuden hallituksen tärkein tavoite. Investointeja on helpotettava, toimintaympäristöä parannettava ja ylimääräisten kustannusten lisäämisestä pidättäydyttävä. Nyt on kiirehdittävä uusien investointien vaatimien lupien käsittelyä, SAK:n pääekonomisti Olli Koski linjaa.
Palkkamaltin koskettava myös johtoporrasta
Kilpailukyvyn parantamistalkoissa tarvitaan kaikkia. Yritysjohtajat eivät voi jatkuvasti nostaa omia palkkojaan ja samaan aikaan vaatia työntekijöiltä nollalinjaa. Työllisyys- ja kasvusopimuksenkin mukaan ”yrityksiltä edellytetään vastuunkantoa ja maltillisuutta kaikessa palkitsemisessa”.
SAK:n Olli Kosken mukaan johtajien kaksinaamainen toiminta vaarantaa Suomen kilpailukyvyn paranemisen.
– Kilpailukykyero muihin maihin on sellainen, että tarvitaan pidempikestoista työmarkkinayhteistyötä sen kuromiseksi. Tulopolitiikka voi kuitenkin toimia vain, jos siihen kaikki sitoutuvat. Työntekijöiden maltillisiin korotuksiin nähden yritysjohtajien viime vuoden rajut palkankorotukset ovat epäisänmaallisia ja työmarkkinayhteistyön kannalta vastuuttomia.
