SAK:n Matti Huutola: Pätkätyöt ja pakkoyrittäjyys ovat työnantajan riskin ulkoistamista

SAK:n valtuusto 25. ja 26.11.2005

– Lähes 300 000 suomalaista tekee tänään vastentahtoisesti määräaikaista tai osa-aikaista työtä. On tavallista, että työsuhteita jatketaan määräaikaisina vuodesta toiseen. Kaksi kolmesta määräaikaisesta työskentelee tällaisessa työsuhteessa vastentahtoisesti. Määräaikaisesta ja osa-aikaisesta työvoimasta onkin tullut yrityksille puskuri, josta pääsee tarvittaessa helposti eroon, sanoi SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola SAK:n valtuuston kokouksessa tänään Kiljavalla.

Pätkätyöntekijöiden työsuhteen ehtojen ja etuuksien turvaamisen ohella on ammattiyhdistysliikkeen nostettava Huutolan mukaan esiin myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistaminen.

– Tavoitteena on se, että epätyypillisissä työsuhteissa olevien asema paranisi olennaisesti. Nyt sovitellun päivärahan säädökset ovat aivan liian monimutkaiset ja osin myös nöyryyttävät pienituloisille ihmisille. Eräs ratkaisu olisi ns. päivä/päivästä-järjestelmä, jolloin työssäolopäiviltä ei makseta päivärahaa, mutta kaikilta työttömyyspäiviltä maksetaan päiväraha ilman sovittamista, Huutola esitti.

Huutolan mukaan määrä- ja osa-aikaiset työsuhteet ovat yrityksille helppo tapa siirtää suhdannevaihtelusta aiheutuvat riskit työntekijöille. Vielä pitemmälle menevää riskin ulkoistamista on palkkatyön siirtäminen pakkoyrittäjyyteen.

– Suomessa vaaditaan yrittäjyyden lisäämistä. Se on monesti aivan paikallaan. On kuitenkin aivan toinen asia joutua rakennusalan, palvelualan tai metallialan yrittäjäksi pakosta, kun työnantaja haluaa muuttaa palkanmaksun muotoa. Tällöin palkansaajalle ei makseta enää verokirjalla, vaan hän joutuu perustamaan toiminimen ja laskuttamaan työnsä sen kautta. Minusta tässä pakkoyrittäjyydessä on suurelta osin kysymyksessä vain yksi työsuhteen muoto, jossa työnantaja välttyy sosiaaliturva- ja eläkemaksujen maksamiselta, Huutola sanoi.

Huutolan mukaan ammattiyhdistysliikkeen pitääkin kysyä tulevaisuudessa itseltään, miten se suhtautuu itsensä työllistäviin ”pakkoyrittäjiin”.

– Tiedän kokemuksesta, että monet heistä haluaisivat edelleen toimia ammattiyhdistysliikkeessä, jos se olisi mahdollista. Yksi mahdollisuus olisikin, että ammattiyhdistysliikkeessä tutkittaisiin esimerkiksi oman ammatinharjoittajien työttömyyskassan perustamista, tai voimassa olevan kassalain muuttamista niin, että jäsenyys omaan liittoon ja kassaan säilyisi, Huutola totesi.

Matti Huutolan puhe kokonaisuudessaan

• Osoitteesta www.sak.fi/valtuusto löytyvät SAK:n valtuuston esittely, syyskokouksen aikataulu, liittoesitykset valtuustolle ja ajo-ohjeet Kiljavan opistolle. Samaan osoitteeseen kerätään kokouksen aikana mm. lehdistötiedotteet ja referaatteja valtuustossa pidetyistä puheista.