SAK:n luottamusmieskysely osoittaa: Joka kolmannella työpaikalla havaittu syrjintää

SAK:n luottamusmieskyselyn mukaan joka kolmannella suomalaisista työpaikoista (31 %) on havaittu syrjintää. Eniten syrjintää on luottamusmiesten mukaan yksityisillä palvelualoilla, joilla on tehty syrjintäkieltoa loukkaavia havaintoja 43 prosentilla työpaikoista. Julkisella sektorilla syrjintää on neljällä työpaikalla kymmenestä (38 %). Vähiten havaintoja syrjinnästä on tehty teollisuuden työpaikoilla, mutta sielläkin syrjintäkieltoja on loukattu viidellä työpaikalla kymmenestä (22 %). Tiedot käyvät ilmi SAK:n luottamusmieskyselystä, jossa selvitettiin ensimmäistä kertaa yhdenvertaisuuslain ja työsopimuslain syrjintäkieltojen sekä tasapuolisen kohtelun toteutumista työpaikoilla.

Eniten luottamusmiehet ovat havainneet syrjintää terveydentilan eli sairauden tai vammaisuuden vuoksi. Sitä on havaittu 13 prosentilla työpaikoista. Toiseksi eniten syrjintää oli iän vuoksi (11 %). Sitä, miten syrjintä esimerkiksi terveydentilan tai iän perusteella ilmeni, ei tutkimuksessa kysytty. Syrjintää havaittiin myös osa- tai määräaikaisuuden (10 %), ay-toiminnan (8 %), lasten ja muiden läheisten hoidon (7 %) ja sukupuolen (6 %) vuoksi.

Tilannetta korjaaviin toimiin oli ryhdytty joka kolmannella työpaikalla. Tehokkaimmin syrjintään oli puututtu silloin, kun työntekijää oli syrjitty terveydentilan tai iän vuoksi. Näin tapahtui joka toisella työpaikalla. Sen sijaan jos syrjintä perustui vakaumukseen, korjaaviin toimiin oli ryhdytty vain joka kymmenennellä työpaikalla.

Palkkakartoitukset vain kolmasosalla työpaikoista

Luottamusmiehiltä kysyttiin myös palkkakartoitusten perusteella havaitusta palkkasyrjinnästä. Kovin kattavana tätä tarkastelua ei kuitenkaan voi pitää, sillä luottamusmiesten mukaan palkkakartoitus oli tehty vain joka kolmannella tasa-arvolain edellyttämistä, vähintään 30 työntekijän työpaikoista. Palkkasyrjintää oli havaittu 18 prosentilla työpaikoista. Silmiinpistävän usein, neljäsosalla kartoituksen tehneistä työpaikoista, luottamusmies ei kuitenkaan osannut sanoa palkkasyrjinnästä mitään varmaa. Ongelma on myös se, että korjaaviin toimiin oli ryhdytty vain joka seitsemännellä työpaikalla.

SAK:n mielestä tilannetta ei voi pitää tyydyttävänä tasa-arvon ja työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta. Nyt olisikin keskusteltava siitä, miten asiat saataisiin korjattua. Ilmeistä on, että ilman luottamusmiesten aseman parantamista yhdenvertaisuuslain ja työsopimuslain syrjintäkieltojen toteutuminen ei työpaikoilla etene. Myös tasa-arvolain uudistuksessa on nostettava esille palkkakartoitusten laatimisen selkiyttäminen.

Paikallisessa sopimisessa soveltamisongelmia

SAK:n luottamusmieskyselyssä kysyttiin myös mm. paikallisen sopimisen laajuutta ja toimivuutta. Tulosten mukaan paikallinen sopiminen on lisääntynyt, mutta niin ovat myös sopimusten soveltamisongelmat. Viimeisen vuoden aikana työajoista, palkoista tai molemmista on joltakin osin sovittu joka toisella työpaikalla, ja soveltamisongelmia syntyi joka neljännestä sopimuksesta.

Soveltamisongelmilla on myös selvä yhteys siihen kouluarvosanaan, jonka luottamusmiehet paikalliselle sopimiselle antavat. Jos soveltamisongelmia ei ollut, kouluarvosanaksi tuli 7,9. Jos soveltamisongelmia oli työaikasopimuksista, kouluarvosanaksi tuli 7,1; jos palkkasopimuksista, kouluarvosanaksi tuli 6,6. Ja jos soveltamisongelmia syntyi sekä työaika- että palkkasopimuksista, kouluarvosanaksi tuli 5,3.

Luottamusmieskyselyn aineisto koottiin lokakuussa 2008. Kyselyyn vastasi 418 luottamusmiestä, jotka edustavat lähes 100 000 SAK:laista palkansaajaa.

SAK:n luottamusmieskysely 2008 löytyy oikeanpuoleisen palstan linkkien kautta.