SAK:n luottamusmieskysely 2007: Paikallisten sopimusten soveltamisongelmat lisääntyneet
Ongelmat paikallisen sopimisen soveltamisessa ovat lisääntyneet kuluneena vuonna. SAK:n tuoreen luottamusmieskyselyn mukaan erityisesti palkkaa koskeva paikallinen sopiminen koetaan ongelmallisena.
Soveltamisongelmia näyttäisi tuottavan erityisesti työnantajan mahdollisuudet tulkita sopimuksia oman näkökulmansa mukaan. Esimerkiksi paikalliseen sopimiseen liittyvä töiden organisointi saattaa tapahtua työnantajan yksipuolisella päätöksellä.
Keskimääräiseksi arvosanaksi paikalliselle sopimiselle luottamusmiehet antoivat tyydyttävän 7,1. Työaikasopimuksia tehneille työpaikoille arvosana oli keskimäärin 7,5 ja palkkasopimuksia tehneille työpaikoille 6,3. Tutkimuksen tekijän, ekonomisti Erkki Laukkasen mukaan ero arvosanoissa on varsin selvä ja kielii ongelmista palkkasopimisen puolella.
Jaksolla 1996-2001 paikallisen sopimisen painopiste on ollut palkoista sopimisessa, mutta viime vuosina lähes yhtä laajaa on ollut työajoista sopiminen. Myös laaja-alainen sopiminen sekä palkoista että työaikaan liittyvistä asioista on lisääntynyt.
Kyselyn mukaan työvoiman vaihtuvuus on säilynyt korkeana. Lisäksi puute laaja-alaisista yleisosaajista on kasvanut. Johdon ja henkilöstön yhteistyösuhteita kuvaava saldoluku säilyi edellisen vuoden tapaan pakkasella.
SAK on kerännyt luottamusmieskyselyynsä tietoa pääluottamusmiehiltä vuodesta 1992 lähtien. Nyt julkaistavaan kyselyyn vastasi 389 luottamusmiestä, jotka edustavat työpaikoillaan noin 100 000 palkansaajaa.
Tänä vuonna SAK kartoitti ensimmäistä kertaa myös työsuojelun tilaa työpaikoilla. Erilliseen kyselyyn vastasi 337 työsuojeluvaltuutettua, jotka edustavat 80 000 palkansaajaa. Vastanneiden mielestä työsuojelu toimii SAK:laisilla työpaikoilla pääsääntöisesti tyydyttävästi. Puutteita nähtiin etenkin työsuojeluvaltuutettujen ajankäytön korvaamisessa. Julkisella sektorilla 59 prosenttia työsuojeluvaltuutetuista jää vaille työehtosopimuksen mukaista korvausta.
Työsuojelutoimenpiteet on toteutettu yleensä paremmin suurilla kuin pienillä työpaikoilla, mitä voi pitää myös työntekijöiden yhdenvertaisuutta koskevana ongelmana.