SAK:n Lauri Lyly: Työskentely eläkeyhtiöissä palkansaajien edunvalvontaa

SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn mielestä hallitustyöskentely työeläkeyhtiöissä on tärkeä osa palkansaajien edunvalvontaa. Näin siksi, että eläkemaksut ja siitä kertynyt eläkevarallisuus on siirrettyä palkkaa. Työeläkemaksut on huomioitu myös palkankorotuksia määriteltäessä.

Työeläkeyhtiöt hoitavat palkansaajien lakisääteistä työeläketurvaa. Näin ollen on luonnollista – ja välttämätöntä – että maksajina ja edunsaajina palkansaajat ovat mukana yhtiöiden hallituksissa päättämässä miten eläkevarallisuus sijoitetaan. Hallintoon osallistuminen on myös laissa säädetty.

Tuloerojen kasvu Suomessa liian suurta

Viime päivinä on käyty keskustelua työeläkeyhtiöiden johtajien ja hallitusten jäsenten palkoista ja palkkioista. Hyvä niin, koska asioiden pitää olla avoimesti esillä. Erityisesti luupin alla ovat olleet työeläkeyhtiöiden hallituksissa istuvat palkansaajien edustajat.

Keskustelusta on saattanut saada kuvan, että palkansaajien edustajat yksin määräisivät, kuinka paljon palkkaa, palkkioita ja muita etuuksia eläkeyhtiöiden johtajille ja hallituksen jäsenille maksetaan. Kuitenkin palkansaajien osuus yhtiöiden hallinnoissa on vain noin neljäsosan verran. Loput hallituspaikoista ovat työnantajien ja yritysten edustajilla.

On totta, että työeläkeyhtiöiden toimitusjohtajien palkkataso on hyvin korkea. Kyse on yleisemmästä ongelmasta eli tuloerojen kasvusta, mikä on Suomessa valitettava ja varsin yleinen ilmiö. Eläkeyhtiöiden johtajien palkkataso on osa tätä ilmiötä. Erityisesti tästä kehityksestä ovat hyötyneet eläkeyhtiöiden sijoitusammattilaiset. Myös yhtiöiden hallitusten palkkiot ovat nousseet lähemmäksi samankokoisten yhtiöiden vastaavia.

Suomessa hyvä ja toimiva eläkejärjestelmä

Suomen eläkejärjestelmä on kestänyt niin 1990-luvun alun laman kuin nykyisen maailmanlaajuisen finanssikriisin. Järjestelmää on myös voitu yhdessä kehittää kulloistenkin haasteiden pohjalta. Toimiva järjestelmä on taannut sen, että eläkkeet on voitu maksaa suunnitelmien mukaan. Näin pitää olla myös tulevaisuudessa. Hyvään tulokseen pääsemisessä ammattiyhdistysliikkeen edustajilla on oma tärkeä panoksensa.

Vajaan vuoden Ilmarisen hallituksessa olleena näen, että vaikka järjestelmä on nykyisellään toimiva, se ei tarkoita sitä, etteikö sitä pidä jatkuvasti kehittää. Tämä koskee paitsi itse eläkejärjestelmää myös nyt puheena olleita työeläkeyhtiöiden johtajien palkkoja ja bonuksia sekä hallinnon jäsenten palkkioita.

Yhtenä kehittämiskohteena voisi olla ulkopuolisten konsulttien käytön lopettaminen johdon palkitsemisjärjestelmiä luotaessa. Lisäksi pitäisi lisätä palkitsemisten julkista vertailtavuutta. Hallituksen jäsenten palkkioista maksettavan eläkemaksun voisi myös lopettaa.

On tärkeää, että palkansaajilla – erityisesti nuorilla – säilyy varmuus siitä, että tulevatkin eläkkeet voidaan maksaa. Eläkejärjestelmän avoimuus on omiaan synnyttämään tarvittavan luottamuksen eläkejärjestelmäämme kohtaan.