Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Uutiset SAK:n Lauri Lyly: Työelämän uu…

Uutinen

SAK:n Lauri Lyly: Työelämän uudistaminen ei onnistu konsulteilta

Lauri Lyly SAK:n syysvaltuustossa 2010. Foto: Patrik Lindström

SAK:n valtuuston kokous 18.&#;821119.11.2010

SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn mielestä työmarkkinoiden keskusjärjestöillä on edelleen paljon tärkeää työtä tehtävänään työelämän uudistamisessa ja työllisyyden parantamisessa. Hänen mielestään konsultin roolilla näitä asioita ei voi hoitaa riittävän tehokkaasti. Lylyn mukaan hallituskaan ei neuvottele konsulttien kanssa, vaan siihen tarvitaan vahvan etujärjestön status.

– Työmarkkinoilla on niin paljon haasteita, että meidän on vain sitkeästi jatkettava työtä provosoitumatta yksittäisestä työrauhavastoinkäymisestä. Me tarvitsisimme kasvun, työllisyyden, työelämän laadun ja monien muiden asioiden vuoksi toimivaa neuvottelukoneistoa työmarkkinakeskusjärjestöjen välillä. Suurin syy ongelmiin taitaa olla siinä, että meillä on työmarkkinoiden yhteinen agenda kadoksissa. Tarve uudistaa työelämää ei ole hävinnyt mihinkään, Lyly sanoi torstaina SAK:n valtuuston kokouksessa Nurmijärvellä.

– Meidän pitää pyrkiä ja pysyä tärkeissä pöydissä – etujärjestönä. Näissä tärkeissä pöydissä voi tuloksena olla kolmikantasopimusten ja -asioiden lisäksi uudenlaisia prosesseja, jotka ohjaavat asioiden valmistelua vuosia. Sellaiseksi uudeksi prosessiksi luen muun muassa Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelman. Sen suurin anti on siinä, että ohjelman 90 asian linjauksista ollaan yhtä mieltä. Nyt se pitää saada käytännön toimiksi.

Tärkeisiin asioihin työelämäkysymysten lisäksi Lyly lukee sosiaalisen palkan eli eläke- ja sosiaaliturvan. Mikä on tulevaisuuden sosiaalipolitiikan suunta, kuka sen maksaa ja mikä on esimerkiksi työnantajan ja yhteiskunnan osuus siitä. Kysyä sopii, miten sosiaaliselle palkalle käy nykyisessä hajautetussa sopimisen mallissa.

– Kaikkiaan SAK:n kyvystä tehdä asioita sanon selkeästi, että konsulttiotteella näitä asioita ei hoideta. Tarvitaan sopimuksia, prosesseja, työryhmiä, lobbaamista jne. Valtakirjan vahvuus ja oma osaamisemme määrittelee vaikutusmahdollisuuksiemme rajat. Tämän tyyppisiin asioihin keskusjärjestöjä tarvitaan. Työelämän ytimessä, työelämän edellytysten luomisessa. Näin minä vastaan siihen kysymykseen, mihin keskusjärjestöjä tarvitaan, Lyly totesi.

Työuraneuvotteluja on jatkettava

Lylyn mukaan työurien pidentämistavoitteesta työmarkkinaosapuolet ovat samaa mieltä, mutta pelkillä eläkeikäkeskusteluilla ei saada yhteistä sopimusta aikaiseksi. Siihen tarvitaan useampia elementtejä.

– On siis haettava kolmikantaisesti ratkaisuja ainakin seuraavista asioista: työelämän osaamisen parantamisesta, työkyvyttömyyseläkkeiden syiden torjumisesta, eläkkeiden riittävästä tasosta ja rahoituksesta, työelämän murroksista huolehtimisesta, työttömyysturvan selkeyttämisestä ja harmaan talouden kitkemisestä. Kaikilla näillä on vaikutusta työuriin.

– Uskon, että näissä otsikoissa on vaakakuppiin riittävästi aineksia kummallekin osapuolelle. Meillä on tärkeä tehtävä edessämme työura-asioissa, mutta meidän on tartuttava siihen riittävällä arsenaalilla. Vahvan tahtotilan aikaan saaminen sopimisen suuntaan olisi nyt hyvä asia. Mielellään sanoisi, että eräänlainen työuratupo olisi tarpeen, mutta kun se kytkee kuulolaiteen heti pois neuvottelukumppanin korvasta, en sano niin. Sanon vain, että työurien ympärille olisi rakennettava laaja sopimus asioista, joilla kaikilla on vaikutusta työurien pidentämiseen alusta, keskeltä ja lopusta, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly sanoi.

Lylyn puhe löytyy kokonaisuudessaan tämän sivun oikean yläreunan linkin kautta.

Osoitteesta www.sak.fi/valtuusto löytyvät SAK:n valtuuston esittely, syyskokouksen aikataulu ja liittoesitykset. Samaan osoitteeseen kerätään kokouksen aikana mm. lehdistötiedotteet, uutisia ja referaatteja valtuustossa pidetyistä puheista.