SAK:n Lauri Ihalainen: Solidaarisuus ja muutosturva SAK:n sopimuslinjan perustana
– Tämän kevään rajut irtisanomiset osoittavat, että yritysten ja työyhteisöjen muutostilanteissa työntekijöillä on liian heikot vaikutusmahdollisuudet – sijoittajien ja pääoman edut ja voitot ajavat aina työntekijöiden työllisyyden ja turvallisuuden edelle. Työntekijöiden pitkää sitoutumista ei arvosteta ja henkilöstöpolitiikka alistetaan lyhyen tähtäimen suhdannepolitiikalle, sanoi SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen vappupuheessaan Hyvinkäällä.
– Tärkeä ensiaskel palkansaajien aseman parantamiseksi irtisanomis- ja muutostilanteissa oli tuloratkaisussa sovittu muutosturvauudistus. Sitä täydentämään tarvitaan yhteiskunnallinen valmiussuunnitelma. Suunnitelma, jossa suurten irtisanomistilanteiden varalle, kuten Kuusankoskella toimivan Voikkaan tehtaan sulkeminen tai Perloksen irtisanomiset, on rakennettu etukäteen pelisäännöt eri tahojen vastuista ja toimenpiteistä. Tällä uudistuksella on kiire ja se vaatii lainsäädännöllisiä ja sopimuspohjaisia ratkaisuja. Nyt tarvitaan parempi varmuus &#;8211 yhteiskuntavastuun silta – työstä toiseen ja ammatista toiseen, jotta työntekijät eivät putoa työttömyyteen ja sitä kautta syrjäytymiskierteeseen. Näiden uudistusten edistäminen ja niihin liittyvän työnantajien yhteiskuntavastuun vahvistamisen on myös oltava seuraavan hallituksen ohjelman kärkitavoitteita.
– SAK pitää tärkeänä, että palkansaajilla on todellisia vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevissa asioissa. Erityisesti työelämän muutostilanteissa palkansaajilla on oltava paremmat mahdollisuudet vaikuttaa tehtäviin ratkaisuihin. Nykyinen yhteistoimintalaki on arkitodellisuudessa koettu vain jälkikäteen reagoivaksi irtisanomislaiksi eikä muutoksia ennakoivaksi työelämän kehittämislaiksi. Nykyinen laki myös rajaa alle 30 työntekijän yritykset lain ulkopuolelle. On väärin, että suuri osa palkansaajista on työpaikoilla tasaveroisuutta tavoittelevan yhteistoimintalain ulkopuolella. Lain soveltamisrajaa onkin laskettava koskemaan myös alle 30 työntekijän työpaikkoja ja uusi laki on valmisteltava viivyttelemättä.
Tulopolitiikka tukee solidaarisuutta
– SAK edustaa jatkossakin sellaisen pitkäjänteisen sopimuspolitiikan mallia, jossa tavoitteena on todellinen ja tasainen ostovoiman kasvu kaikille palkansaajille. Solidaarisesta ja oikeudenmukaisuuteen tähtäävästä palkkapolitiikasta ei ole asiallisia perusteita luopua kuten työnantajat esittävät. Jos näin tekisimme, antaisimme myös periksi laajasti hyväksytystä tavoitteesta kaventaa naisten ja miesten keskimääräistä palkkaeroa. Palkkaratkaisuissa tarvitaan kaikille tulevia yleiskorotuksia – tämä on ainoa tapa varmistaa, että kaikkien palkansaajien reaalipalkat voivat nousta. SAK on omalta osaltaan sitoutunut tavoitteeseen, että naisten keskimääräinen palkkaero verrattuna miehiin kaventuu vuoteen 2015 mennessä kahdestakymmenestä prosentista vähintään 15 prosenttiin. SAK edellyttää, että vuoteen 2008 mennessä kaikilla lain edellyttämillä työpaikoilla on tasa-arvosuunnitelmat.
– Neuvottelut uudesta, vuoden 2007 syksyn jälkeisestä työmarkkinaratkaisusta käydään olosuhteissa, jolloin saman vuoden keväällä on pidetty eduskuntavaalit ja muodostettu uusi hallitus. On toivottavaa, että seuraavakin hallitus linjaa – jo oman talouspoliittisen selviytymisensäkin vuoksi – halunsa rakentavaan yhteistyöhön työmarkkinajärjestöjen kanssa ja sitoutuu aitoon kolmikantayhteistyöhön niin työelämää kuin palkkaperusteista sosiaaliturvaakin koskevissa ratkaisuissa. Vaalitaistoon valmistautuvien puolueiden olisikin otettava etukäteen ja avoimesti kantaa ovatko ne harjoitetun kolmikantayhteistyön kannalla.
– Ensimmäiseen testiin uuden hallituksen yhteistyöhalut ja kyky joutuu uutta työmarkkinaratkaisua valmisteltaessa ja siitä sovittaessa. Aikataulullisesti uuden työmarkkinaratkaisun tekeminen on harkitusti ajoitettu niin, että talous-, budjetti- ja sopimuspoliittiset ratkaisut – niin haluttaessa – voidaan yhteensovittaa. Se, onko eri osapuolilla – uusi hallitus mukaan lukien – halukuutta jatkaa kattavien talous- ja tuloratkaisujen tekemistä seuraavalla sopimuskierroksella, jää arvioitavaksi vuoden 2007 keväällä.
Pätkätyölle raamit
– Yksi yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden mittari on se, että ihminen tulee työllään toimeen. SAK ei voi hyväksyä sellaista yhteiskunnallista kehitystä ja eriarvoisuutta, että maahan syntyy kasvava työssäkäyvien köyhien joukko. Yhdellä työllä ei tulla toimeen ja elämää kalvaa jatkuva epävarmuus työstä ja toimeentulosta; ihmisen pitää olla useamman työn sankari tullakseen toimeen. Merkittävä eriarvoisuutta ruokkiva ilmiö on pätkä- ja silpputyömaailma. Neljännes suomalaisista tekee pätkätöitä. Vastentahtoista pätkätyötä tekevien määrä on suuri. Eniten tästä kärsivät nuoret, naiset ja maahanmuuttajat. Pätkätyö tuo taloudellisten ongelmien lisäksi osattomuutta monista työsuhteen eduista ja osallisuudesta työpaikoilla.
– SAK on ollut lähes ainoa, joka yli kymmenen vuoden ajan on ponnistellut ja tuloksiakin saaden tehnyt työtä pätkätyöntekijöiden työ- ja sosiaaliehtojen kohentamiseksi ja pätkätyön pelisääntöjen rakentamiseksi mm. työlakien osalta. Kavereita ei ole liiemmälti näkynyt näissä talkoissa. Nyt onneksi muutkin tahot ovat tähän arkitodellisuuteen heräämässä ja se on hyvä asia. Vastentahtoista pätkätyötä ja samalla vajaatyöllisyyttä pitää vähetään. Pätkätyön on oltava aidosti elämäntilanteeseen sopiva ja vapaaehtoinen valinta.
– Erityisesti vuokratyön osuus pätkätyömarkkinoilla on kasvussa ja sen käyttöön liittyviä pelisääntöjä on uudistettava. SAK tulee edunvalvonnassaan korostamaan pätkätyösuhteessa olevien edunvalvontaa. Tämä vaatii sekä muutoksia työlakeihin että sopimuksiin. Kysymys on yhteiskunnallisesta tasaveroisuudesta parannettaessa naisten ja nuorten työmarkkina-asemaa.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen
Hyvinkää 1.5.2006 klo 10.30
Riihimäki 1.5.2006 klo 11.00
Referaatti vappupuheesta
SAK:n vappupuheita 2006
Lauri Ihalaisen koko vappupuhe ja muita SAK:laisissa vappujuhlissa pidettyjä puheita ja niiden referaatteja