SAK:n Lauri Ihalainen: Henkilöstökoulutus jakautuu työyhteisössä epäoikeudenmukaisesti
– Osaaminen ratkaisee osaltaan Suomen menestyksen maailmantalouden kilpailussa. Tämä ei ole vain korkeakoulutuksen haaste: korkeaa ammatillista osaamista tarvitaan koko työyhteisössä. Koulutusta voi pitää kannattavana investointina. On arvioitu, että tuntuva lisäinvestointi koulutukseen aiheuttaa merkittävän kasvun bruttokansantuotteeseen sekä huomattavan nousun tuottavuudessa pitkällä aikavälillä. Tulos ei ole yllättävä, sillä osaavat työntekijät pystyvät nopeasti omaksumaan uutta teknologiaa ja uusia toimintatapoja sekä kehittämään omaa työtään, totesi SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen Henkilöstön kehittämisen seminaarissa Oulussa tiistaina.
Yksilön kannalta hyvä osaaminen tuo turvaa työmarkkinoilla tapahtuvien nopeidenkin muutosten varalta. Osaaminen vahvistaa muutosturvallisuutta. Osaaminen parantaa palkkakehitystä, työllistymismahdollisuuksia sekä lisää mahdollisuuksia ammatilliseen liikkuvuuteen.
– Koulutus kasautuu edelleen työpaikoilla korkeammin koulutetuille ja ylemmille toimihenkilöille. Lähiaikoina julkistettavan SAK:n jäsentutkimuksen mukaan SAK:laisista kolme neljästä ei ole viimeisen vuoden aikana voinut osallistunut päivääkään työnantajan kustantamaan ammatilliseen koulutukseen. Työnantajat näyttävät kohdistavan koulutuspanokset yrityksen avainhenkilöihin. Tämä kehitys on kiristyvässä kilpailutilanteessa vain vahvistunut. Tällaiset tiedot eivät vahvista koko työyhteisön kehittämistä ja tuloksentekovalmiutta.
– Osaamisvaatimukset alalla kuin alalla ovat kasvaneet ja lisäksi ammattirakenteiden muutos jatkuu nopeana. Yksilön kannalta, erityisesti vähän koulutusta saaneille tilanne saattaa muodostua hyvin vaativaksi, jopa kohtuuttomaksi. Omasta ammatillisesta osaamisesta huolehtiminen voi jäädä omaehtoisen ammatillisen koulutuksen varaan. Toisaalta ammattialan vaihtaminen on osaamisvaatimusten kasvaessa yhä suurempi haaste.
– Työelämälähtöistä ammatillista koulutusta onkin uudistettava. Olen ehdottanut kolmikantaista valmistelutyötä, jossa selvitettäisiin mahdollisuudet palkansaajien ammatillisen osaamisen parantamiseksi ja siihen tarkoitetun koulutuksen rahoittamiseksi niin, että osa yritysten ja työpaikkakohtaisen kannattavuuden kasvusta sijoitettaisiin inhimillisen pääoman kehittämiseen ja henkilöstön kouluttamiseen. Valmistelun yhteydessä olisi selvitettävä voisiko Koulutusrahasto tukea tällaista työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. SAK on myös ehdottanut valtiovallalle selvitystyötä koulutuksen ja osa-aikatyön nykyistä joustavammasta yhdistämisestä.
– Tulevaisuudessa osaamisen päivittäminen kuuluu jokaisen palkansaajan työhön. On huolehdittava siitä, että osaamiseen liittyviä toimia kehitetään työpaikoilla suunnitelmallisesti ja niin, että turvataan koko henkilöstön osallistuminen. Liian monelta työpaikalta puuttuvat pitkäjänteiset henkilöstön kehittämis- ja koulutussuunnitelmat. Koko työuran jatkuva oppiminen vaatii joustavuutta sekä työnantajilta että koulutuksen järjestäjiltä. Siksi on edelleen syvennettävä koulutuksen ja työelämän yhteistyötä, jotta työ- ja elinkeinoelämän koulutustarpeet tulevat huomioiduksi. Erityisesti pk-yritysten tarpeisiin on etsittävä koulutusmalleja, joissa osaamisen parantaminen voi tapahtuva joustavasti työpaikoilla.
– SAK:n aloitteesta käynnistyi muutama vuosi sitten Noste-ohjelma parantamaan vailla perusasteen jälkeistä ammatillista koulutusta olevien koulutusmahdollisuuksia. SAK on ehdottanut ohjelman jatkamista vuoden 2008 loppuun sekä huolehtimaan erityistoimista tämän jälkeenkin. Viime vuoden lopussa Noste-ohjelmassa oli koulutuksen aloittanut yhteensä noin 10 800 opiskelijaa. Tähän mennessä noin 4 500 henkilöä on suorittanut tutkinnon tai tutkinnon osan. Ehdotuksemme on nyt hallituksen kehysneuvottelujen alla syytä uudistaa.
– Opetusministeriön ennusteiden mukaan väestön koulutustaso nousee niin, että vailla toisen asteen koulutusta olevien 25-64-vuotiaiden lukumäärä vähenee vuoden 2002 noin 650 000:sta noin 470 000:een vuoteen 2012 mennessä. Ilman erityistoimia meillä on siis jatkossakin työmarkkinoilla huomattava määrä henkilöitä vailla perusasteen jälkeistä ammatillista koulutusta. .