Kuva: oatawa / iStock
SAK:n kysely: Joka neljännellä työpaikalla rajoitetaan perusteettomasti työntekijöiden sananvapautta
Joka neljännellä työpaikalla (23 %) työnantaja on perusteettomasti rajoittanut työntekijöiden ja luottamushenkilöiden oikeutta kertoa näkemyksiään työpaikkaa koskevista asioista julkisesti. Tieto käy ilmi SAK:n luottamushenkilöille lähettämästä kyselystä.
Yleisimmät tavat rajoittaa työntekijöiden sananvapautta ovat työpaikkaa koskevien asioiden kommentoinnin kieltäminen sosiaalisessa mediassa sekä mediahaastattelujen antamisen estäminen.
Sananvapautta on rajoitettu myös kieltämällä mielipidekirjoitukset tai vaatimalla, että työnantajan on voitava tarkistaa mahdolliset haastattelut etukäteen ennen julkaisemista. Osa luottamushenkilöistä kertoo myös, että toimittajilta on evätty pääsy työpaikalle.
SAK:n lakimies Paula Ilveskivi korostaa, että työntekijöillä on perustuslain takaama oikeus ilmaista mielipiteensä myös julkisuudessa.
– Tätä oikeutta rajoittavat kuitenkin määrätyissä asioissa salassapitovelvollisuus ja lojaalisuusvelvoite työnantajaa kohtaan. Sen vuoksi kysyimmekin luottamushenkilöiltä, rajoitetaanko sananvapautta perusteettomasti, eivätkä tulokset ole kovinkaan positiivisia.
Useampi kuin joka neljäs luottamushenkilöistä (27 %) kertoo työpaikalla olleen tilanteita, joissa työntekijän julkisesti esittämät mielipiteet ovat johtaneet työnantajan toimenpiteisiin. Useimmin tilanne on johtanut siihen, että työnantaja on kutsunut työntekijän keskusteluun tai puhutteluun tai antanut työntekijälle varoituksen. Joissakin tapauksissa työntekijä on jopa irtisanottu.
– Näissä tilanteissa auttaisi huomattavasti se, että työpaikalla sovittaisiin yhdessä selkeät toimintaohjeet ja pelisäännöt työpaikkaa koskevien asioiden tai mielipiteiden kertomisesta julkisesti, Ilveskivi sanoo.
Kaksi kolmesta luottamushenkilöstä (64 %) ilmoittaa, että työpaikalla on olemassa ohjeistukset työpaikkaa koskevien asioiden käsittelemisestä julkisuudessa. Kuitenkin vain noin puolet (54 %) kertoo, että ohjeistukset on sovittu yhteistyössä työntekijöiden ja työnantajan välillä. Ongelmia näyttää olevan myös ohjeistuksista tiedottamisessa, sillä vain puolet luottamushenkilöistä on sitä mieltä, että ohjeistuksista on tiedotettu henkilöstölle riittävästi.
AKT-lehden päätoimittaja ja SAK:laisen Suomen Sosialidemokraattisen Sanomalehtimiesliiton SSSL:n varapuheenjohtaja Arto Jokela ei ole yllättynyt kyselyn tuloksista. SSSL on jo pitkään ollut huolissaan siitä, että yritykset ja julkiset organisaatiot pyrkivät entistä tarkemmin säätelemään näkymistään julkisuudessa.
– SAK:n kysely osoittaa tämän johtavan aika ajoin siihen, että tavallisten työntekijöiden ja jopa luottamusmiesten sananvapautta pyritään hyvin kyseenalaisesti rajoittamaan. Kaikkien etu olisi, että työpaikan asioista voitaisiin puhua avoimesti ja ilman pelkoa jatkoseuraamuksista. Tämä korostuu etenkin paikallisen sopimisen yhteydessä.
SAK toteutti työpaikkojen sananvapautta koskevan luottamushenkilöpaneelin helmi- ja maaliskuun vaihteessa 2021. Kyselyyn vastasi yhteensä 825 SAK:laisilla aloilla toimivaa luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua.