Katja Syvärinen painotti puheessaan hyvän työelämän merkitystä.
SAK:n Katja Syvärinen: Työntekijät haluavat hyvää työelämää ja se on työnantajienkin etu
Kyky yhteistyöhön näyttää olevan kadoksissa suomalaisessa yhteiskunnassa, ja siitä kärsivät niin työntekijät kuin työnantajat, sanoi SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen edustajistolle pitämässään puheessa.
Yhteistyöhaluttomuus näkyy hallituksen ja työnantajien toiminnassa, Katja Syvärinen totesi ja nosti esimerkiksi Palvelualojen työnantajia edustavan Tuomas Aarton taannoisen ulostulon, jossa hän iloitsi hallituksen toteuttamasta lakko-oikeuden rajoittamisesta.
– Aarton mukaan ammattiliittojen pitää alkaa jatkossa ymmärtämään yritysten tarpeita, suostua työehtojen muuttamiseen ja joustojen lisäämiseen ilman vastarintaa.
Katja Syvärinen muistutti, että työntekijät eivät tee työtä pelkästään rahan takia vaan he haluavat hyvää työelämää ja vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä ja työpaikan asioihin.
– Työntekijälle hyvä työpaikka on monen tutkimuksen perusteella myös omistajalleen tuottavampi.
Syvärinen pitää tätä taustaa vasten käsittämättömänä, että hallitus aikoo heikentää yhteistoimintamahdollisuuksia työpaikkatasolla. Se ei ole pitkällä aikavälillä työnantajien etu.
– Hallitus on nyt työnantajien toiveesta vesittämässä vasta voimaan tullutta uudistettua yhteistoimintalakia ja suunnittelee vähentävänsä vuoropuheluvelvoitteita alle 50 työntekijän yrityksissä.
Syvärinen tähdensi, että työpaikoilla, joilla on luottamusta, on enemmän tuottavuutta ja innovaatioita. Työntekijät uskaltavat kertoa havainnoistaan ja antaa kehitysehdotuksiaan.
– Mutta jos työntekijää ei arvosteta, eikä mielipiteillä ole väliä, yhä harvempi kokee, että olisi syytä jotenkin loistaa työssään. Henkiset hanskat tippuvat. Tätäkö tässä nyt haetaan?
Katso tallenteet kokouksesta Youtuben SAKtuubi-kanavalla:
Tiistai kello 10–17
Keskiviikko kello 9–12
Politiikka on tullut työmarkkinapöytiin jäädäkseen
Politiikka on tullut työmarkkinapöytiin jäädäkseen, Katja Syvärinen arvioi.
Yhä enemmän asioita päätetään hallitusohjelman kautta eduskunnassa kolmikantaisen valmistelun ja neuvottelun sijaan. Se pakottaa ammattiyhdistysliikettä tarkoin seuraamaan, mitkä puolueet ovat aidosti työn tekijöiden asialla.
– Mutta jos haluamme, että työelämäkysymyksissä saadaan kestävää hyvää, jos aidosti tavoittelemme SAK:n uuden strategian mukaista maailman parasta työelämää, meidän suurin haasteemme on löytää tavoitteillemme ymmärrystä kaikista puolueista, Syvärinen painotti.
Hänen mukaansa nyt tarvitaan kumppanuutta ja liittolaisia. Ammattiyhdistysliikkeen tehtävä onkin vaikuttaa kaikkien puolueiden työelämälinjauksiin.
– On saatava mahdollisimman monet puolueet, poliitikot ja puolueiden kannattajat ymmärtämään työntekijän hyvinvoinnin merkitys kannattavalle liiketoiminnalle. On saatava ihan kaikki ymmärtämään, että työntekijöiden osallisuus yrityksen kehittämisessä ja tulevaisuuden suunnittelussa on valtava rikkaus ja voimavara, ei mikään taakka.