SAK:n jäsenkysely: Joka kymmenennelle tarjottu pimeitä töitä
Joka kymmenennelle SAK:laiselle on tarjottu työtä ehdolla, että työ tehdään ilman verokorttia. Kuusi prosenttia kertoo myös työskennelleensä ilman verokorttia. Vastaajista 13 prosenttia on ostanut viimeisen viiden vuoden aikana tuotteita ja palveluja tietäen, ettei niistä ole maksettu lakisääteisiä maksuja. Harmaata työtä itse tehneet ovat myös taipuvaisempia käyttämään pimeästi tuotettuja tuotteita tai palveluja. Pimeästi hankituilla ansioilla ei täydennetä työttömyysturvaa vaan eniten kokemuksia harmaasta taloudesta on työssä olevilla, erityisesti nuorilla miehillä.
Harmaaseen talouteen suhtaudutaan entistä paheksuvammin. Peräti 89 prosenttia on huolissaan laittoman ulkomaisen työvoiman vaikutuksesta suomalaiseen palkkatasoon ja 86 prosenttia uskoo, että harmaan talouden laajeneminen uhkaa hyvinvointiyhteiskuntaamme. Vain noin joka seitsemäs uskoo, että lisätulojen hankkiminen ilman verokirjaa on hyväksyttävää (14 %), että tuotteen hinta on kaikkein tärkein (13 %) tai että kukaan ei häviä, jos vaikkapa remonttinsa teettää pimeästi (15 %). Harmaan talouden kooksi Suomessa on arvioitu noin viisi prosenttia bruttokansantuotteesta eli noin 30 miljardia markkaa.
Tiedot käyvät ilmi SAK:n jäsenkyselystä, johon keväällä 2001 vastasi 789 SAK:laista.
Vuodesta 1994 työttömyyden pelko on jäsenkunnassa jatkuvasti vähentynyt mutta viime vuodesta optimismi ei enää ole kasvanut. Kun vielä 1990-luvun alussa työttömäksi jäämistä pelkäsi 38 prosenttia jäsenkunnasta, nyt työttömyyttä pelkää 19 prosenttia. Osuus on täsmälleen sama kuin vuosi sitten. Työpaikkansa menettämistä pelkäävät suhtautuvat EU-itälaajentumiseen, EU-jäsenyyteen ja ulkomaisen työvoiman lisääntymiseen muita kielteisemmin. Heidän asenteisiinsa näyttäisi siis vaikuttavan konkreettinen pelko omasta työpaikasta.
Ulkomaalaisen työvoiman lisääntyminen Suomessa jakaa SAK:laisten mielipiteitä: joka kolmas työssäoleva (34 %) toivoo ulkomaalaisia lisää omalle työpaikalleen – lähes joka toinen (46 %) ei kuitenkaan pidä ajatusta hyvänä. SAK:laisista peräti 80 prosenttia pitää tärkeänä, että ay-liike toimii aktiivisesti, jotta maahanmuuttajat liittyisivät ammattiliittoihin. Kaksi kolmesta (64 %) SAK:laisista pelkää ulkomaisen työvoiman lisääntymisen heikentävän suomalaisten palkka- ja työehtoja. Vajaa kolmannes (30 %) pelkää ulkomaalaisten uhkaavan suoraan omaa työpaikkaansa.
Jäsenkyselyssä kartoitettiin myös mielipiteitä jäsenistön mahdollisuuksista työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Tulokset osoittavat, että tarve työntekijästä lähteviin työaikajoustoihin on lisääntynyt ja tyytymättömyys työaikojen ja elämäntilanteen välillä lisääntynyt. Kaksi kolmesta (63 %) toivoisi voivansa yksityis- ja perhe-elämän takia vaikuttaa työaikoihinsa paremmin. Miehet pitävät tätä naisiakin tärkeämpänä (65/60 %). Myönteistä on, että enemmistö vastaajista (58 %) kokee, että työnantaja ainakin jossain määrin huomioi työntekijöiden työaikatoiveet. Kolmannes on kuitenkin toista mieltä.
Ylitöitä tehdään taas enemmän kuin ennen. Noin joka kuudes tekee ylitöitä jatkuvasti (16 %) ja kutakuinkin yhtä moni ei lainkaan (14 %). Noin joka kuudes (17 %) ei saa ylitöistään lainkaan korvausta sen kummemmin rahana kuin vapaa-aikanakaan.
Epätyypillisten työsuhteiden 1990-luvulla tapahtunut räjähdysmäinen kasvu näyttää laantuneen. Keväällä 2001 osa- ja/tai määräaikaisena työskenteli SAK:laisista yhtä moni kuin vuotta aikaisemminkin: 23 prosenttia. Vakinaisen osa-aikatyön osuus on kuitenkin hieman lisääntynyt ja määräaikaiset työsuhteet vastaavasti vähentyneet. Pätkätyöt ovat yleensä naisten ja nuorten työtä; pätkätyöntekijöistä kaksi kolmesta (62 %) on naisia. Osa- ja määräaikaisten työsuhteiden ohella esim. erikseen työhön kutsuttavat ovat yleensä yksityisellä sektorilla työskenteleviä nuoria naisia. Miesten pätkätyö on yleensä määräaikainen kokopäivätyö.
Tällä kertaa jäsenkyselyssä haluttiin myös selvittää SAK:laisten suhtautumista palkansaajayhteistyön kehittämiseen. SAK:n toukokuun lopussa pidetyssä edustajakokouksessa linjattiin tavoitteeksi tiiviimpi yhteistyö palkansaajajärjestöjen kesken. Vastaajat ottivat kantaa palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistyön tiivistämiseen yleensä. Jäseniltä kysyttiin myös mielipidettä siitä, kuinka monen keskusjärjestön mallia he pitävät parhaana – tulisiko keskusjärjestöjä Suomessa olla yksi, kaksi vai nykyiset kolme.
SAK:laisten mielestä palkansaajakeskusjärjestöjen on tiivistettävä yhteistyötään. Nykyistä tiiviimpää yhteistyötä kannattaa 78 prosenttia SAK:laisista. Sen sijaan ajatus suoranaisesta keskusjärjestöjen yhdistymisestä jakaa jäsenkuntaa: 45 prosenttia kannattaa keskusjärjestöjen yhdistymistä, 37 prosenttia pitäisi mieluummin kiinni nykyisistä keskusjärjestöistä. Nimenomaan SAK:n ja STTK:n yhdistymistä kannattaa 42 prosenttia SAK:laisista – toista mieltä on 37 prosenttia. Epätietoisia on joka viides.
SAK:laiset antavat maan hallitukselle arvosanaksi 6,3. Hallitukselle annettu arvosana on ollut nousussa vuodesta 1995, jolloin Lipposen I hallitus aloitti työnsä, mutta on nyt laskenut yhdellä kymmenyksellä viime vuodesta. Edellinen pieni notkahdus arvosanassa tapahtui vuonna 1997. Arvosanat SAK:lle ja omalle ammattiliitolle ovat koko kymmenvuotisen mittausajanjakson pysyneet seitsemän tuntumassa. Päinvastoin kuin hallituksella, SAK:n ja liittojen arvosanat ovat viime vuodesta hiukan parantuneet: SAK saa arvosanan 7,1, oma ammattiliitto arvosanan 7,2.