SAK:n Huutola: Ylisuuret osingot syövät investointeja ja palkkamalttia

– Viime viikkoina talouslehdissä on ollut erikoisia uutisia. Suuret yritykset, joilla ei mene hyvin, jakavat todella hyviä osinkoja. Mistä tämä oikein kielii, tiedustelee SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Huutola.

Vallitsevan talousviisauden mukaan suuret osingot kielivät uskosta tulevaisuuteen: näin ei tehtäisi, ellei firman tulevaisuus näyttäisi hyvältä. On kuitenkin olemassa myös päinvastainen näkemys, jonka mukaan suurilla osingoilla toimiva johto yrittää pitää osakkeenomistajat tyytyväisinä, vaikkei näyttöä paranevista ajoista olisikaan.

Matti Huutola arvelee, että jälkimmäinen näkemys on oikea:

– Toistaiseksi yksikään ennustelaitos ei ole kertonut mitään sellaista, josta osakkeenomistajia pitäisi etukäteen palkita. Sen sijaan on olemassa paljon näyttöä siitä, että ylisuuret osingot syrjäyttävät niitä teollisia investointeja, joita nyt kipeästi tarvittaisiin.

Ensimmäistä kertaa miesmuistiin teollisuuden investointiaste uhkaa vajota alle 10 prosenttiin arvonlisäyksistä. Osuus on erittäin pieni verrattuna siihen noin 25 prosenttiin, joka arvonlisäyksistä vuosittain investoitiin ajanjaksona 1950-1990. Jopa 1990-luvun laman oloissa investointiaste oli selvästi nykyistä suurempi.

Investointiasteen pienuutta selittää jonkin verran se, että suuret suomalaiset yritykset investoivat nykyään paljon myös ulkomaille. Jos kassa kuitenkin tyhjennetään ylisuurilla osingoilla, ei siitä enää riitä investointeihin ulkomaillekaan.

– Jokin on muuttunut, ja varsin ongelmallisella tavalla, kun lähtökohtana pitäisi olla elvytys ja uusien työpaikkojen luominen. Millä työpaikat luodaan, jos investointivara syödään ylisuurilla osingoilla? Ja millaisen viestin yritysten johtajat näin antavat niille työmarkkinajärjestöille, jotka parhaillaan yrittävät neuvotella jäsenilleen edes jotain jaettavaa, kysyy Huutola.